Simo Pinomaa bloggaa: Veromuutokset eivät ole pelkkää suhdannepolitiikkaa

Talouspolitiikan arviointineuvosto määrittelee veropolitiikan selvästi vain suhdannenäkökulmasta, eikä näe työn verotusta rakenteellisena kysymyksenä, kirjoittaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Talouspolitiikan arviointineuvosto arvostelee viime aikoina harjoitettua talouspolitiikkaa ja varsinkin hallituksen saavutuksia julkisen talouden tasapainottamisessa. Raportissa korostetaan, että viimeisimpien ennusteiden mukaan hallitus ei täytä asettamiaan alijäämätavoitteita.

Erityisen ongelmallisena arviointineuvosto pitää sitä, että suhdannevaihtelusta puhdistetun rakenteellisen alijäämän *) tavoitetta ei saavuteta.  Arviointineuvosto toteaa, että suhdannekorjattu alijäämä tulee ennusteiden mukaan olemaan lähes puolitoista prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2019, vaikka hallituksen tavoite on -0,5% suhteessa BKT:hen.

Julkisen talouden tilanne parantunut

Arviointineuvoston raportin ongelmana on se, että sen laskelmat perustuvat osin vanhentuneisiin lukuihin. Vuoden 2017 aikana talouskasvu kiihtyi ja julkisen talouden tilanne parantui. Julkisen talouden velkasuhde on merkittävästi alentunut ja alijäämä supistunut. Samalla myös talouden kasvupotentiaali on mm. viennin ja investointien kasvun ansiosta noussut.

Tätä uusinta tilannetta neuvosto ei kuitenkaan huomioi, vaan se tukeutuu Valtiovarainministeriön syksyllä 2017 julkistamiin melko synkkiin lukuihin koskien julkisen talouden rakennejäämää. VM ei ole julkistanut tuoretta laskelmaa rakennealijäämästä. Seuraava saadaan vasta kevään ennusteen yhteydessä.

Muut ennustelaitokset ovat kuitenkin julkistaneet tuoreita lukuja rakennealijäämästä. On todennäköistä, että julkisen talouden parantunut tilanne muuttaa myös VM:n laskelmia rakenteellisesta alijäämästä.

ETLA arvioi raportissaan (Suhdanne 2017:2), että rakenteellinen alijäämä on vuonna 2018 vain -0,6%. Vuodelle 2019 ETLA ei ole julkistanut rakennealijäämästä ennustetta. Tilanteen rajua muutosta osoittaa, että vielä maaliskuussa 2017 ETLA ennusti vuodelle 2018 noin -1,5% rakennejäämää.

Suomen Pankin joulukuun ennusteessa rakenteellinen alijäämä vuonna 2019 on 1% BKT:sta, joka on toki enemmän kuin hallituksen asettama tavoite. Suomen Pankki kuitenkin toteaa, että Euroopan komissio on myöntänyt Suomelle rakennemuutos- ja investointilausekkeiden mukaisen tilapäisen 0,6 prosenttiyksikön suuruisen poikkeaman rakenteellisen jäämän tavoitteesta. Siten tämä tavoite ei Suomen Pankin mukaan rajoita merkittävästi finanssipolitiikkaa hallituksen loppukaudella.

Veroporkkanaa tarvittiin Kikyn synnyttämiseen

Arviointineuvosto pitää rakenteellisen alijäämän kasvun syynä erityisesti hallituksen liian keveää veropolitiikkaa. Arviointineuvosto ei kuitenkaan painota, että ansioveronkevennys nimenomaan tarvittiin, jotta kilpailukykysopimus hyväksyttäisiin. Kilpailukykysopimus puolestaan on tukenut viennin kasvua ja auttanut Suomen taloutta rakenteellisesti.

Tätä rakennepolitiikan ansiota arviointineuvosto ei anna veropolitiikalle. Se määrittelee veropolitiikan selvästi vain suhdannenäkökulmasta. Tämä on talouspolitiikan arviointityöryhmän raportin valitettava puute.

*) Suhdannekorjattu alijäämä on tärkeä talouspolitiikan seurannan mittari.  Alijäämä pienenee, jos kansantalouden kasvupotentiaali paranee, julkisia menoja leikataan tai julkisia tuloja kasvatetaan. Alijäämän kasvu yleensä osoittaa, että harjoitettu talouspolitiikka kiihdyttää talouskasvua ja alijäämän supistuminen puolestaan kertoo, että talouspolitiikka on kasvua hillitsevää.