Suhdannekuva vielä myönteinen – kaikki siis hyvin?
Suomen elinkeinoelämän suhdannekuva on vuoden 2019 alussa yhä varsin hyvä. EK:n tänään julkaistussa Suhdannebarometrissa yritykset arvioivat suhdannetilanteen olevan kaikilla päätoimialoilla myönteinen. Tilanne heijastelee hyvin Suomen talouden verraten vahvaa vetoa sekä työllisyyden merkittävää kohenemista viime vuoden loppua kohden.
Kaikki näyttää olevan siis yhä hyvin? Tämä riippuu katsantokannasta. Kun yrityksiltä kysytään, miltä suhdanne näyttää tulevien kuukausien aikana, painuvat barometrin saldoluvut nyt kaikilla päätoimialoilla jo selvästi pakkaselle. Suurin syy tähän löytyy maailmantalouden entistä heikommasta kehityksestä. Kauppasota, Kiinan talouskasvu ja elvytystoimet sekä Yhdysvaltain kiristyvä rahapolitiikka hidastavat maailmantalouden kehitystä kuluvana vuonna. Hyvää ei myöskään kuulu Euroopasta. Euroalueen talous kasvaa aiempaa hitaammin ennen kaikkea Saksan osin tilapäisten ongelmien seurauksena. Poliittinen epävarmuus Yhdysvaltojen lisäksi näkyy myös vanhalla mantereella brexitin, keltaliivien sekä populistien muodossa.
Kansainvälisen talouden heikentyminen heijastuu Suomessa etenkin viennistä riippuvaiseen teollisuuteen. Teollisuuden näkymät tulivat tammikuussa selvästi alaspäin. Konkreettinen signaali varovaisuudesta on se, että teollisuudessa henkilöstön määrän ei ennakoida enää lisääntyvän.
Yritysten tuotannon ja myynnin kasvun esteet ovat pysyneet entisellään. Rekrytointivaikeudet ovat yhä suurin pullonkaula, etenkin rakentamisessa. Työllisyys on kehittynyt hyvin myönteisesti nyt runsaan vuoden ajan. Hallituskauden aikana työllisiä on tullut jo noin 124 000 lisää, josta yli 80 prosenttia on suuntautunut neljään suurimpaan maakuntaan (Kuvio 1). Avoimet työpaikat ovat myös painottuneet suurimpiin maakuntiin, mutta niiden jakauma on maantieteellisesti tasaisempi kuin työllisyyskasvun. Yritykset kokevat rekrytointivaikeuksia ympäri Suomea.
Kuvio 1. Työllisyyden kasvu hallituskaudella sekä avoimien työpaikkojen maakunnittaiset osuudet.
Tästä herää väistämättä ajatus, kuinka saavutamme Suomessa paljon peräänkuulutetun 75 prosentin työllisyysasteen? Työllisten määrän pitäisi kasvaa vielä arviolta 90 000-100 000 henkilöllä. Kolme keinoa auttaa. Ensiksi, työn tekeminen ja vastaanottaminen pitää tehdä kannustavammaksi. Tämä tarkoittaa työnverotuksen keventämistä ja sosiaaliturvauudistuksen läpivientiä. Toiseksi, työvoiman liikkuvuutta on edesautettava esimerkiksi rakentamalla liikenneyhteyksiä kasvukeskusten välille. Kolmanneksi, työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä, jotta työikäistä väestöä riittää tulevaisuudessakin.
Työllisyyden edistäminen on keskeisin keino julkisen talouden kestävyyden varmistamisessa. Työvoiman saatavuus aiheuttaa jo nyt yrityksille ongelmia. Mikäli työllisyyteen ja työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat saadaan taklattua, on sillä positiivinen sysäys myös yritysten uusiin investointeihin ja Suomen houkuttelevuuteen pidemmällä aikavälillä.
Viikon graafi: Yritysten suhdannetilanne pysynyt suotuisana – odotukset jäähtyneet syksystä