Suhdannekyselyt kertovat ensimmäisenä talouden käänteistä

Globalisaation ja teknologisen kehityksen myötä talouden kuvaaminen muuttuu yhä vain vaikeammaksi ja tilastot pysyvät hädin tuskin perässä. Barometrityyppiset kyselyt eivät ole kärsineet maailman muuttumisesta, vaan toimivat kuten ennenkin. Vastaajilta kysytään meneekö heillä paremmin, huonommin vai entiseen tapaan. Muutoksen määrää ei kuvata, vain suunta riittää. Kun suhdannekysely laaditaan tilastolliset normit täyttäen, se kuvaa talouden käänteet ensimmäisenä ja oikein.

Juha Vartia, EK

Merkittäviä suhdannekyselyjä ovat mm. Euroopan komission koordinoimat jäsenmaiden suhdannekyselyt, joihin kuuluvat IFO:n kysely, EK:n barometri ja Tilastokeskuksen kuluttajabarometri. USA:ssa samantapainen kysely on ostopäälliköiden ISM-indeksi ja Japanissa Tankan.

Mitä kyselyt kertovat nyt?

Eurooppa on toipunut finanssikriisistään hitaammin kuin Yhdysvallat, jossa kasvu jatkuu jo kuudetta vuotta. Nyt luottamus on kuitenkin palautumassa. EU:n suhdannekyselyjen tulokset eivät ole vain suuren Saksan varassa, vaan elpymistä ennakoidaan pahimminkin kärsineisiin maihin, kuten Kreikkaan, Portugaliin, Italiaan, Espanjaan ja Itä-Euroopan maihin. Pelkojen lientyminen ja askeleet kohti normaalia taloudenpitoa tulivat mahdollisiksi kun EKP ilmoittautui takuumieheksi kriisimaiden obligaatioiden jälkimarkkinoilla heinäkuussa 2012. Siitä alkoi kriisimaiden matka kohti talouden normaalia päiväjärjestystä. Myös kuluttajien luottamus alkoi vahvistua, Kreikkaa lukuun ottamatta.

Kriisin sivustakatsojasta tuli osallinen

Suomi oli finanssikriisin sivustakatsoja ja sen piti olla yksi nopeista toipujista. Kysynnän romahdus oli kuitenkin hyvin jyrkkä ja samalla kärjistyi oma tilanteemme: matkapuhelinvienti Suomesta loppui ja metsäteollisuuden pitkä hiipuminen jyrkentyi. Talous oli vakaa, eikä meidän tarvinnut pelätä pankkiemme puolesta. Loppujen lopuksi putosimme kuitenkin korkeammalta ja syvemmälle kuin useimmat muut maat.

Suomen kasvuodotukset heikkoja 

Nyt olemme EU-maiden hitaimpia nousijoita. Suhdannekyselyissä ei näy vieläkään selvää muutosta, minkä perusteella käänne voi siirtyä syksyyn ja silloin jäädään helposti jo muutenkin heikoista ennusteista jälkeen. Suomen teollisuudessa ja viennissä vain paperinvalmistus on enää kuluttajavetoista, muu vienti on enemmän tai vähemmän investoinneista riippuvaa. Kysynnän heikkous näkyy selvästi, kun tarkastellaan maailman kasvulukuja Suomen viennin rakenteella painotettuna. Toisaalta kilpailukyvyn heikkous Saksaan ja Ruotsiinkin nähden kertoo siitä, että Suomella on paljon parantamisen varaa. Euroopan heikkona pysyvien kasvulukujen vuoksi kasvua on haettava rakenteellisista parannuksista. Tähän perustuu pankkikriisistä kärsivien maidenkin elpyminen.

Juha Vartia
ekonomisti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK