Suomalaisille yrityksille paras vaihtoehto on globaali yritysvastuusääntely
Yritysvastuu ja ihmisoikeuksien tehokas edistäminen ovat tärkeitä asioita suomalaisille yrityksille. Hallitusohjelmassa linjattiin selvityksestä, jonka tavoitteena on yritysvastuulain säätäminen. Asiasta laadittu selvitys jättää kuitenkin useita kysymyksiä avoimeksi, kirjoittaa Hannu Ylänen.
Tiistaina julkaistun oikeudellisen selvityksen on laatinut Ernst & Young ja siinä käsitellään mahdollisuutta säätää asianmukaiseen huolellisuusvelvoitteeseen perustuva kansallinen laki Suomeen. Selvitys ei vastaa kysymykseen, miksi Suomeen tarvittaisiin kansallinen yritysvastuulaki. Selvitys on varsin yleisluonteinen kuvaus kansainvälisissä suosituksissa kuvatusta asianmukaisesta huolellisuusvelvoitteesta. Selvitys ei asianmukaisesti kerro sitä, mitä ihmisoikeuksilla ja yritysvastuulla konkreettisesti laissa tarkoitettaisiin.
Selvitys jättää monia kysymyksiä auki esimerkiksi mahdollisten seuraamusten syntymekanismeista ja siitä, millä tavalla tämä mahdollinen velvoite kohdistettaisiin suomalaisiin yrityksiin. Muissa maassa ei ole yritysvastuulainsäädäntöä, joka koskisi sellaisenaan kaikkia yrityksiä, koska yritysten toimialat ovat keskenään hyvin erilaisia. Tulisiko velvoitteen piiriin kaikki yritykset vai vain suurimmat tai riskialtteimmilla aloilla toimivat yritykset? Selvityksessä jää myös auki, millaisia vaikutuksia uusista velvoitteista yritysten toiminnalle syntyisi.
EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä varsin pikaisella aikataululla yritysvastuulainsäädäntöä, joten Suomen ei kannata aloittaa rinnakkaista kansallista lainsäädäntövalmistelua. Tällaiseen globaaliin ongelmaan globaalin tason ratkaisu on ainoa aidosti toimiva vaihtoehto. Suomalaisille yrityksille paras vaihtoehto olisi globaali yritysvastuusääntely. Kansallinen yritysvastuulaki on väärä instrumentti ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi globaaleissa toimitusketjuissa.
Yritysvastuu ja ihmisoikeuksien tehokas edistäminen ovat tärkeitä asioita suomalaisille yrityksille. Yritykset toimivat aktiivisesti, jotta ihmisoikeusloukkauksia niiden toimitusketjuissa ei tapahtuisi. Se, että alkaisimme jokaisessa maassa laatimaan omia yritysvastuulakejamme asian ratkaisemiseksi, on varsinaisen ongelman ratkaisun kannalta toimimaton ratkaisu.