Suomen julkinen talous tarvitsee tasapainotalkoot

Valtiovarainministeriö julkaisi tänään odotetun virkamiespuheenvuoronsa Suomen julkisen talouden tilanteesta ja tervehdyttämiskeinoista. Puheenvuoro on tärkeä lähtökohta yhteisen tilannekuvan muodostamiselle Suomen julkisen talouden paineista. EK on ministeriön kanssa samaa mieltä tarvittavan sopeutuksen suuruusluokasta, mutta painopisteen on oltava selkeästi rakenneuudistuksissa ja menomaltissa. Veroasteen nousu on vältettävä, koska Suomen verotus on jo nyt kireää.

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen julkinen talous ei ole vakaalla pohjalla. Kestävästä velkatasosta ollaan ajautumassa koko ajan kauemmas – Suomen julkinen velka on nyt yli kaksinkertainen ja lähivuosina jo kolminkertainen esimerkiksi Ruotsiin nähden. Kestämättömään velkaantumisen suuntaan ovat kiinnittäneet huomiota myös mm. Talouspolitiikan arviointineuvosto (raportti) ja IMF (raportti).

VM korostaa lisäksi sitä, että Suomen ongelmat eivät ole suhdanneluonteisia eivätkä ne helpota itsestään, vaikka näin usein tunnutaankin julkisessa keskustelussa toivovan.

VM:n virkamiehet esittävät Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi kahden vaalikauden mittaista ohjelmaa. Sen tavoitteeksi tulisi ottaa ensimmäisellä vaalikaudella 6 miljardin ja sitä seuraavalla kaudella lisäksi 3 miljardin tasapainotus julkiseen talouteen. Näillä muutoksilla Suomen velkataso palautuisi 2030-luvulla kestäviin lukemiin ja ottaisi suunnan lähemmäs muita Pohjoismaita. VM esittää laajapohjaista ohjelmaa, johon kuuluisi sekä rakenteellisia toimia, menoleikkauksia että veronkorotuksia.

Yhteinen tilannekuva on perusedellytys onnistumiselle

EK:n mielestä on erittäin tärkeää, että vuoden 2023 vaaleja kohti kuljettaessa muotoutuu yhtenäisempi tilannekuva ja parempi ymmärrys Suomen julkisen talouden paineista.

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuoro on arvokas keskustelunavaus, joka toivottavasti herättelee suomalaisia huomaamaan, että julkinen taloutemme ei tällä hetkellä ole sovitettu sen taustalla oleviin rahoitusmahdollisuuksiin.

Myös EK näkee, että Suomeen tarvitaan tasapainotalkoot, joilla julkinen talous käännetään kestävälle pohjalle. EK:n arvio tasapainotustarpeesta on samaa suuruusluokkaa kuin valtiovarainministeriöllä. Urakka on suuri ja kestää kauan, mutta työhön on välttämätöntä ryhtyä pikaisesti tulevien sukupolvien hyvinvoinnin varmistamiseksi. Samalla voidaan keventää kasvavien korkomenojen taakkaa ja saada pelivaraa myös tuleviin kriiseihin vastaamiseksi.

Vaaleja kohti kuljettaessa ja tilannekuvan kirkastuessa on aika siirtyä keskustelemaan yhä enemmän myös keinoista, joilla tasapainotukseen nähdään järkevimmäksi lähteä.  EK avasi omalta osaltaan keskustelun 30.11.2022, kun julkistimme kiteytetyt tavoitteemme vaalikaudelle 2023–2027.

Tasapainotuksen tulee keskittyä kasvua ja työllisyyttä vahvistaviin rakennetoimiin, menomalttiin sekä julkisten menojen tarkkaan läpikäyntiin, johon tuleva valtiovarainministeriön menokartoitus antaa hyvän lähtökohdan. Kokonaisveroasteen nousu on pystyttävä estämään, ja tulevissa veropäätöksissä on huomioitava verojen vaikutukset työllisyyteen, kasvuun ja ostovoimaan.