Suomi on toipumisen tiellä: viisi sijaa nousua kilpailukykyvertailussa
Suomi on vihdoin pääsemässä irti pitkästä taantumasta ja laajasti arvioitu kilpailukykymme on alkanut parantua. Viimeisimmät tilastotiedot kansantaloudesta sekä sveitsiläisen IMD -tutkimuslaitoksen tuore kilpailukykyvertailu kertovat samaa tarinaa.
EK:n tavoitteena on nostaa Suomi yritysten toimintaympäristönä muiden Pohjoismaiden tasolle. IMD:n kilpailukykyindeksivertailussa Suomi nousee sijalta 20 sijalle 15. Pohjoismaisiin vertailumaihin riittää edelleen kirittävää, vaikka niiden sijoitus on ollut hienoisessa alamäessä: Tanska on sijalla 7 (viime vuonna 6), Ruotsi sijalla 9 (5) ja Norja sijalla 11 (9).
IMD:n kilpailukykyindeksin mittaustapa on laajempi kuin pelkkään kustannuskilpailuun perustuvat mittarit. Arvioitavina ovat erilaisiin alaindekseihin pohjautuvat perustekijät, kuten taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky sekä infrastruktuuri. Alaindeksien osalta suurin parannus Suomessa on tapahtunut yrityskyselyyn perustuvassa arvioissa yritysten suorituskyvystä. Tämä kertoo siitä, että pitkittyneen taantuman aikana yritystasolla on tehty ankarasti työtä tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseksi.
Merkittävin parannus maavertailussa on tapahtunut Suomen talouskasvun hienoisen kiihtymisen ansiosta. Käänne parempaan näyttää vahvistuneen myös viimeisissä tilastoluvuissa. Alkuvuoden tuotantolukujen perusteella bruttokansantuotteen niin sanottu kasvuperintö kuluvalle vuodelle on jo 2 prosentin luokkaa. Tämä siis toteutuisi vuosikasvuna, vaikka talous ei loppuvuonna kasvaisi enää lainkaan.
Kilpailukyvyn parantamista täytyy jatkaa päättäväisesti, jotta taantumavuosien tuotantotappiot voidaan korvata. Tarvitaan edelleen malttia, viisautta ja rohkeutta. On myös helppoa yhtyä IMD:n arvioimien Suomen haasteiden listaan. Näitä ovat muun muassa innovoinnin ja vientituotteiden kehittämisen lisääminen, palkkamaltin jatkamisen tulevissa liittoneuvotteluissa, tuottavuuden parantaminen sekä julkisen talouden hallinta.