Talouden riskit syövät julkistalouden liikkumavaraa

Suomen talouden ennustetaan kehittyvän lähivuosina tasaisesti ja julkistalouden velka suhteessa kokonaistuotantoon laskee edelleen. Tähän arvioon sisältyy kuitenkin huomattavia riskejä, toteaa EK:n ekonomisti Simo Pinomaa.

Valtiovarainministeriön ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan Suomen talous kasvaa keskimäärin 1,4 % vuodessa vuosina 2018–2023. Jakson lopulla kasvu hidastuu, mutta julkistalous säilyy edelleen vahvana. Väestön ikääntymisestä aiheutuvat ongelmat ilmenevät vasta ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Riskeistä varoitettu

Ennustelaitokset ovat kuitenkin selkeästi varoittaneet, että Suomen talous voi suurella todennäköisyydellä kehittyä ennustettua heikommin.

Myös Euroopan komissio on viimeisissä ennusteissaan painottanut näkökohtia, jotka voivat heikentää Euroopan taloutta. Jos riskit realisoituvat, on liikkumavara Suomen julkistaloudessa ennustettuakin kapeampi.

Keskeinen riski on sopimukseton brexit, joka vaikuttaisi talouden kehitykseen erityisesti Euroopassa. Kaoottisen EU-eron vaikutukset kauppavaihtoon Ison-Britannian ja EU:n välillä olisivat lähivuosina tuntuvia. Vähitellen kauppavaihdon taso todennäköisesti palautuisi lähemmäs nykyistä tasoa.

Myös Italian talouspolitiikkaan liittyy huomattava riski. Italia on euroalueen suurimpia talouksia ja sen velka kasvoi viime vuonna 132 prosenttiin suhteessa maan kokonaistuotantoon, eikä suunta näytä muuttuvan. Tämä pitänee lähivuosina rahoitusmarkkinat varpaillaan.

Suurimmat riskit liittyvät kauppasodan laajenemiseen sekä poliittiseen epävarmuuteen Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Vaikka kauppaneuvottelujen aikarajaa on saatu jatkettua, kauppasota Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä uhkaa laajeta yhä. Myös kauppakiista Yhdysvaltojen ja EU:n välillä voi kiihtyä.

Ennustelaitokset ovat myös huolissaan Kiinan talouskasvusta. Se saattaa hidastua lähivuosina selvästi enemmän kuin arvioidaan kuluvan vuoden infra- ja veroelvytyksen jälkeen. Oma lukunsa ovat vielä geopolitiikan riskit, jotka voivat heijastua kansainväliseen kauppaan.

Suomessa kuluttajien luottamus vaarassa

Suomessa talouden kotimaiset riskit puolestaan liittyvät yksityiseen kulutukseen, joka näyttäisi jatkuvan nopeana. Kansainvälisen talouden riskien realisoituminen voi kuitenkin heikentää kuluttajien luottamusta ja painaa yksityisen kulutuksen äkilliseen laskuun. Kotitalouksien lisääntynyt velka voi vähentää niiden mahdollisuuksia tasoittaa kulutustaan taantuman yli.

Myös investointien kehitykseen sisältyy riskejä. Asuntoinvestoinnit voivat supistua nopeammin kuin yleisesti arvioidaan.

On kuitenkin mahdollista, että talous kehittyy ennustettua nopeammin. Tämä edellyttäisi kansainvälisen talouden hyvän vireen jatkumista ja odotettua nopeampaa talouskasvua teollisuusmaissa. Positiivinen mahdollisuus sisältyy erityisesti kauppakonfliktien lientymiseen.

Kokonaisuutena talouden riskit kuitenkin painottuvat alasuuntaan. Siksi on todennäköisempää, että talous kehittyy ennustettua heikommin.

Viikon graafi: Julkinen talous lähellä tasapainoa