Talouskeskiviikko: Brexit vaikeuttaisi Suomen EU-politiikkaa

09.12.2015

Jos Britannia päätyisi eroamaan EU:sta, vaikeuttaisi se Suomen ulkomaankauppaa. Vielä vahingollisempaa meille olisi samanmielisen EU-kumppanin menettäminen, arvioi EK:n johtaja Jussi Mustonen.

Euroopan unionin historiassa on ensi kertaa syntymässä vakavasti otettava mahdollisuus, että yksi jäsenvaltioista eroaa yhteisöstä. Englannissa – oikeammin Isossa-Britanniassa tai Britanniassa – pidetään ennen vuoden 2017 loppua kansanäänestys, jossa otetaan kantaa maan EU-jäsenyyteen. Äänestystä edeltävät muiden maiden kanssa käytävät neuvottelut, joissa britit tavoittelevat nykyistä parempia jäsenyysehtoja ja itsenäisempää toimintakenttää.

Ero EU:sta jarruttaisi Englannin taloutta    

Englannissa EU:sta eroamisen kannattajien motiivit ja perustelut ovat painottuvat pitkälti poliittisiin näkökohtiin. Erovaikutusten taloudellisen analyysin tärkein lähtökohta on se, että maan suurin kauppakumppani on Euroopan unioni. Puolet Englannin ulkomaankaupasta käydään EU:n kanssa, samoin puolet ulkomaisista investoinneista tulee EU-maista. Ero Euroopan unionista johtaisi ajan mittaan näkyviin ja näkymättömiin kaupan esteisiin, joiden haitalliset seuraukset talouskasvulle olisivat suhteellisesti suuremmat Englannille kuin EU:lle.

Vaikutusten suuruus olisi riippuvaista siitä, miten ja millä aikataululla EU:n ja Englannin talous- ja kauppasuhteet järjestettäisiin eron jälkeen. Täsmällisten lukujen arvioiminen on vaikeaa, mutta pelkästään EU-kaupan supistumisesta voisi esimerkkilaskelmien mukaan aiheutua ajan mittaan 1–3 prosentin tuotantotappiot[1]. Tappiot nousisivat kuitenkin suuremmiksi, jopa noin 15 %:iin kansantuotteesta, mikäli eron ja eristäytymisen seuraukset kertautuisivat haitallisesti ulkomaisiin investointeihin, innovaatioihin ja tuottavuuden kehitykseen[2].

Ero veisi Suomelta tärkeän kumppanin

Englanti on kautta aikain ollut taloudellisesti tärkeä maa Suomelle. Kuluvan vuosituhannen alussa Suomen vienti Englantiin hipoi 5 mrd. euroa vuodessa, ja maa oli meille toiseksi tai kolmanneksi tärkein vientimarkkina-alue. Sittemmin vienti Englantiin on supistunut hieman alle 3 mrd. euroon vuodessa, mutta maa on edelleen viiden–kuuden tärkeimmän vientimaamme joukossa. Ulkomaankauppamme Englannin kanssa on lisäksi tukevasti ylijäämäistä, tuonti Englannista Suomeen on tällä hetkellä vajaat 2 mrd. euroa vuodessa.

On selvää, että Englannin talouden hidastuminen välittyisi haitallisesti myös Suomeen.  Kokonaistalouden ja yritysten näkökulmasta välittömiä talousvaikutuksia suurempi tappio olisi samanmielisen kumppanin yhteistyön menettäminen useissa Euroopan unioniin liittyvissä asioissa.

Suomelle on tärkeää, että pienten maiden tavoitteet otetaan huomioon EU:n toiminnassa, eikä sinne muodostu yksipuolisia valtakeskittymiä. Englannin merkitys Euroopassa on korostunut kahden muun suuren maan – Ranskan ja Saksan – valta-akselin tasapainottajana.

Englanti on ollut usein Suomen kanssa samoilla linjoilla, kun se on korostanut avointa markkinataloutta, kilpailukykyä, parempaa sääntelyä ja ylipäätään EU:n toiminnan tehostamista.

Jos Englanti todella eroaisi EU:sta, niin kaipaamaan jäisivät vapaan markkinatalouden sekä kilpailukyvyn ja kasvun ystävät niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

[1] Centre for Economic Performance, LSE, Paper EA 022: Should We Stay or Should We Go? The Economic Consequenses of Leaving the EU.

[2] Bertelsmann Stiftung: Policy Brief #2015/05: Brexit – potential economic consequences if the UK exits the EU.

*********************

tiva_vie_2011

Viikon graafi: Suomelle tärkeiden maiden TOP-10 (Katso animaatio klikkaamalla kuvaa)

Viikon kysymys: Mikä on arvonlisäys?