Timo Vuori: ”EU ja Kiina kohtasivat huippukokouksessa – kuinka Suomi hallitsee riskejä?”

Pekingin huippukokoukselta ei etukäteenkään odotettu läpimurtoja, mutta EU:n ja Kiinan dialogin jatkuminen on kuitenkin tärkeää. Kiinasta irtikytkeytyminen ei ole Suomellekaan mahdollista ilman elintason romahtamista, mutta yritysten riskienhallinnan merkitys kasvaa, kirjoittaa EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori.

EU:n ja Kiinan ylin johto tapasi juuri Pekingissä. Huippukokouksen agendalla oli akuutteja aiheita Ukrainan sodasta valtiontukiin, mutta yhteistä julkilausumaa ei annettu. Tämä kuvaa hyvin kauppamahtien ristiriitaista suhdetta. Politiikassa näkemyserot ovat kasvaneet, mutta taloudessa molemmat tarvitsevat yhä toisiaan. Siksi tarvitaan dialogia eri tasoilla.

Suomen aikaan torstai-aamuna päättyneessä tapaamisessa presidentti Xin ja Euroopan neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin sekä komission puhenjohtaja Ursula von der Leyenin kesken korostettiin EU:n ja Kiinan toimivan kauppasuhteen tärkeyttä molempien kannalta, vaikka politiikassa ja taloudessa on yhä näkemyseroja. Puheenvuoroissa mainittiin yhteisinä haasteina muun muassa ilmasto ja sota Ukrainassa. Yhteisiä mahdollisuuksia taas korostettiin yhteistyössä teollisuudessa ja teknologiassa sekä toimitusketjuissa.

Vaikka tapaamisesta ei annettu yhteistä julkilausumaa, molemmat tahot korostivat jatkuvan poliittisen ja taloudellisen dialogin käymistä eri tasoilla ongelmien ratkaisemiseksi mutta myös mahdollisuuksien kartoittamiseksi. Tässä suhteessa viestit EU:n ja Kiinan ylimmän johdon tapaamisesta olivat poikkeuksellisen sovittelevia – puolin ja toisin. Tämä on myös positiivinen viesti elinkeinoelämälle, sillä kansainvälisten markkinoiden epävarmuus ei kaipaa nyt yhtään uutta huonoa signaalia suurvaltasuhteista. EU:lla on myös vahvat perusteet jatkaa itsenäistä ja määrätietoista Kiina-politiikkaa, vaikka se tekee tiivistä yhteistyöstä suhteessa Kiinan myös Yhdysvaltojen kanssa.

Kiina on noussut EU:n tärkeimmäksi kauppakumppaniksi

Globaaleista arvoketjuista ja Kiinasta riippuvaisen Euroopan ja Suomenkin elinkeinoelämälle on tärkeää, että kasvavassa geopoliittisessa epävarmuudessa EU ja Kiina pystyvät yhä jonkinlaisen dialogiin myös kauppateemoissa. Varsinkin nyt kun Kiina on noussut äskettäin EU:n tärkeimmäksi kauppakumppaniksi ja EU:n riippuvuus Kiinasta on tietyillä alueilla kuten teollisuuden tarvitsemissa kemikaaleissa ja mineraaleissa on lähes kriittinen.

EU onkin käynnistänyt useita hankkeista strategisen autonomian ja talouden turvallisuuden nimissä, joilla se pyrkii vähentämään Kiina-riippuvuuttaan. Samalla EU tarkastelee yhä kriittisemmällä silmällä Kiinan valtiontukia mm. Eurooppaan tuotaville sähköautoille.

Suomelle Kiina on yhä tärkeä kauppakumppani, vaikka vientimme Kiinaan on muuttunut Nokian muutoksen imussa korkean teknologian tuotteista paperiin ja selluun sekä raaka-aineiden vientiin. Olemme myös menettäneet Kiinan markkinoita muita Pohjoismaita enemmän johtuen eri toimialojen kohtelun muuttumisesta Kiinassa maan strategisten painopisteiden mukaan.

Kiinassa on 250 suomalaista tytäryhtiötä  – Suomessa lähes 50 kiinalaisyritystä

Tällä hetkellä Kiinassa on lähes 250 suomalaista tytäryhtiötä, jotka työllistävät yli 60 000 työntekijää ja joiden yhteenlaskettu liikevaihto on 15 miljardia euroa. Vastaavasti Suomessa toimii 52 kiinalaisyritystä, jotka työllistävät 3,8 miljardin liikevaihdolla noin 2 600 työntekijää.

Muiden kansainvälisten yritysten tavoin suomalaisyritysten asema Kiinan markkinoilla on muuttunut johtuen maan poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä. Jotkut suomalaisyritykset ovat onnistuneet kasvattamaan Kiinassa liikevaihtoaan, kun toiset ovat sitä menettäneen paikallisille kilpailijoilleen.

Suomalaisyritysten Kiina-riskit ja riippuvuudet vaihtelevat toimialoittain merkittävästi. Useille kansainvälisille yrityksille Kiinan markkinoiden suuruus ja teknologinen edelläkävijyys on keskeinen syy olla kiristyvässä kisassa mukana, sillä jos ei pärjää Kiinassa niin ei pärjää muuallakaan.

Suomen vientiyritykset hajauttavat toimitusketjujaan

Yrityskyselyiden mukaan 28 prosenttia suomalaista vientiyrityksistä arvioi Kiinan merkityksen kauppakumppanina vähentyvän. Vastaavasti 11 prosenttia eurooppalaisista ja 12 prosenttia amerikkalaista yrityksistä on jo siirtänyt sijoituksiaan pois Kiinasta. Kuitenkin yhä enemmistö yrityksistä näkee Kiinan markkinoiden tärkeyden, vaikka riskejä on hajautettu.

EK:n vientibarometrin mukaan 59 prosenttia suomalaisista vientiyrityksistä toteuttanut muutoksia toimitusketjuihin viimeisen vuoden aikana. Käytännössä toimittajia on hankittu muista Aasian maissa, vaikka osa ostoista on tehty Euroopasta ja jopa Suomestakin.

EU-Kiina-huippukokouksen jälkeenkin poliittiset jännitteet jatkuvat, mikä heijastuu väistämässä myös Suomen ja Kiinan väliseen kauppaa ja sen riskienhallintaan. Kiina tulee säilymään myös jatkossakin EU:lle ja Suomelle tärkeänä vientimaan mutta erityisesti tuontimaana, sillä merkittävä osa teollisuus- ja kuluttajatuotteista on Kiinasta lähtöisin.

Kiinaa tarvitaan, riskeihin on varauduttava

Talouden keskinäinen riippuvuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupan yllättävä katkeaminen esimerkiksi Taiwanin kiistan kärjistyessä tuntuisi merkittävästi suomalaisten kansalaisten elintasossa ja yritystemme tuotannossa. Epävakaassa maailmassa Suomen ja suomalaisyritysten on syytä tehdä erilaisia vaihtoehtoja eri tilanteisiin ja jatkaa liiketoimintariskien hajautusta myös Kiinan osalta, vaikka lähtökohtana olisi toive toimivasta kaupasta ja terveestä kilpailusta Kiinan kanssa.