Timo Vuori: Kauppapolitiikan uusi narratiivi

Poliittiset riskit iskevät nyt kunnolla maailmankauppaan. Venäjän järjetön hyökkäys Ukrainaan vie suurvaltajännitteet uudelle tasolle. Venäjä eristetään taloussanktioilla ja sitä tukeva Kiina on lännen tarkkailussa. Kaikki tämä tuntuu EU:n kauppapolitiikassa ja Suomen ulkomaankaupassa, kirjoittaa johtaja Timo Vuori.

EU:n kauppapolitiikka on entistä vahvemmin ulko- ja turvallisuuspolitiikan jatke. Kun sivistynyt länsi ei halua tarttua aseisiin, se puolustaa asemiaan kauppapolitiikankin keinoin ja yrittää kahlita autoritaaristen maiden, Kiinan ja Venäjän, geopoliittisia intohimoja kauppapoliittisilla instrumenteilla. Kun Kiina kovisteli Liettuaa sen Taiwan-toimista, EU vastasi WTO-valituksella.

EU sulkee Venäjän kokonaan ulos EU-markkinoilta. EU:lla ei ole myöskään juuri nyt tahtoa karsia kaupanesteitä Kiinan kanssa, koska vastavuoroisuus ei tähänkään asti ole toteutunut. Euroopan parlamenttiin ihmisoikeuskysymysten takia jumittunut EU-Kiina CAI-sopimus taitaa jäädä tähdenlennoksi, kuten aikoinaan USA:n kanssa sorvattu TTIP-kauppasopimus. Strategisesti EU hakee nyt tiiviimpää kumppanuutta lännestä. USA:n kanssa sääntelyeroja karsitaan TTC-prosessissa, mutta uutta TTIP-kauppasopimusta ei ole näköpiirissä – ainakaan vielä.

Kaikki tämä vaikuttaa Suomen ulkomaankauppaan. Liiketoimintariskien ohella yritysten on tunnistettava taloudessa vaikuttavat uudenlaiset poliittiset riskit, kuten EK jo viime kesänä ”Suurvaltakilpailun vaikutukset suomalaisyrityksille” -nimisessä raportissaan yhdessä ulkoministeriön kanssa korosti. Markkinat jakautuvat hyviin ja huonoihin – demokraattisiin ja autoritaarisiin.

Kansainvälisen kaupan ja kauppapolitiikan narratiivi on muuttunut, mikä vaatii yrityksiltä herkkyyttä tunnistaa muutos ja toimia sen mukaisesti. Politiikka on palannut kauppaan ja teknologiaan – ehkä pysyvästi.