Timo Vuori: Terästullit käynnistivät transatlanttisen tullisodan

Kauppasodan uhka konkretisoituu 12.3., kun presidentti Trumpin asettamat 25 prosentin tullit tulevat voimaan teräksen ja alumiinin tuonnille kaikista maista, EU mukaan lukien. EU:lta on luvassa tiukkoja vastatoimia, joista osa tulee voimaan huhtikuun alussa ja loput ilmoitetaan myöhemmin. Suomen kannalta isoin huoli on yleinen kasvava epävarmuus markkinoilla ja EU-USA-kauppasodan kärjistymisen riski, mikä uhkaa jarruttaa Suomen viennin orastavaa kasvua USA:n markkinoilla. Tullisodan leimahtaminen kauppasodaksi olisi Suomelle myrkkyä, kirjoittaa kauppapolitiikasta ja kansainvälisestä kaupasta vastaava johtaja Timo Vuori.

Teräs- ja alumiinitullit vaikuttavat suoraan myös Suomeen, sillä vuonna 2023 terästuotteiden vienti Suomesta Yhdysvaltoihin oli noin 165 milj. euroa. Tosin suomalaiset teräsyhtiöt ovat ilmoittaneet osittain myös hyötyvänsä tilanteesta, koska niillä on jo paikallista tuotantoa Yhdysvalloissa.

Merkittävämmäksi haitaksi voivat lopulta muodostua epäsuorat vaikutukset kansainvälisten teräksen ja alumiinin kauppavirtojen häiriöiden kautta. Vuonna 2023 Suomen teräsviennin arvo oli kokonaisuudessaan yli 5 miljardia ja tämä voi kohdata haasteita, jos globaalit teräsmarkkinat vaikeutuvat ja ylituotantoa valuu Eurooppaan polkuhinnoilla. Teräksen tuottajien ohella teräksen käyttäjät kuten kotimainen konepajateollisuus seuraa huolestuneena epävarmuuden kasvua markkinoilla. EU joutuukin tarkoin seuraamaan globaalien markkinoiden muutoksia Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ja siltä pohjalta miettimään vastatoimensa Trumpin tulleihin ja muihin markkinahaasteisiin.

Jo Trumpin ensimmäisen kauden aikana otettiin käyttöön USA:ssa teräs- ja alumiinitullit, joihin EU vastasi vastatulleilla. Ne kohdistettiin hyvin tarkoin tavalla, joka ei vaarantanut EU:n omaa teollisuuden kilpailukykyä ja tuotannon komponentteja. Siksi vastatoimet kohdistettiin moottoripyöristä farkkuihin ja appelsiinimehuun.

Tämä lienee komission linja myös nyt, sillä se ilmoitti tänään näiden vanhojen vastatoimien tulevan käyttöön 1.4. Samalla komissio on käynnistänyt valmistelun uusista vastatoimista, mikäli siihen ilmenee tarvetta. Komissio kerää myös yritysten näkemyksiä asiasta maaliskuun aikana. EU haluaa välttää kauppasodan ja on valmis neuvotteluihin USA:n kanssa kaupan keskinäistä haasteista.

Luvassa uusia tulleja EU:lle?

Seuraavan kerran Trumpin tullipäätöksiä saatetaan kuulla maalis-huhtikuun vaihteessa: USA:n kauppahallinto luovuttaa 1.4. mennessä selvityksensä presidentti Trumpille eri maiden ja markkinoiden kauppasuhteesta ja sen toimivuudesta USA:n kanssa. Euroopan osalta Trumpin hallintoa ärsyttää alijäämä kauppasuhteessa, tullierot autoissa ja maataloustuotteissa ja EU:n digitaalisen kaupan sääntely ja yleinen arvonlisäverotus.

Presidentti Trump onkin jo uhannut asettaa EU:n USA-viennille yleisen 25 prosentin tuontitullin. Niiden suorat ja epäsuorat vaikutukset olisivat dramaattisia ja tuntuisivat Suomessakin, jossa 3400 yritystä käy vientikauppaa USA:n kanssa ja 270 yrityksellä on paikallinen edustus maassa.

Tällöin EU joutuisi vastaamaan omilla tiukoilla toimillaan, vaikka se haluaisi välttää suoraan kauppasotaan ajautumista. Komissio arvioi vastatoimiaan yrityksiä kuultuaan. Tavoitteena on välttää omaan jalkaan ampumista eli vastatullien asettamista sellaisille amerikkalaistuotteille, jotka ovat EU:n kilpailukyvyn kannalta välttämättömiä.

Tanskan sisarjärjestömme Danish Industrin ekonomistiarvion mukaan täysimittainen EU-USA-kauppasota voisi aiheuttaa jopa 1-2 prosentin loven EU:n talouskasvuun. Se olisi surkea uutinen Suomenkin taloudelle.

Suomalaisyritysten kannalta kasvava epävarmuus on myrkkyä, koska USA on noussut Suomen tärkeimmäksi tavara- ja palveluvientimarkkinaksi. EK:n tuorein vientibarometri osoittaa, että suomalaisyritykset uskovat yhä USA:n markkinan kysyntään, sillä yli 25 % vientiyrityksistä ilmoittaa lisäävänsä liikekumppanuuksia USA:n kanssa. Kaikesta huolimatta suomalaisyritykset uskovat USA:n markkinaan. Ne haluavat vahvistaa lokaalia läsnäoloaan tullienkin välttämiseksi, vaikka yhdessä yössä tuotantoa ei valtameren yli siirretä.