Turvallisuus ja maahanmuutto kärkiteemoina Itävallan puolivuotiskaudella
Itävalta aloitti 1.7.2018 kolmannen kerran Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajamaana. Puolivuotiskauden motto on: ”Eurooppa, joka suojelee”. Tavoitteena on nostaa ennen kaikkea turvallisuus- ja maahanmuuttokysymykset EU:n päätöksenteon keskiöön. Isoista jäsenmaista sekä Saksa että Italia pitävät kysymystä maahanmuutosta pinnalla, mutta eri lähtökohdista, joten tehtävä ei ole yksinkertainen.
Maahanmuutto hallitsi myös viime perjantaina päättyneen EU-huippukokouksen keskusteluita. EU-johtajat sopivat useista asiakokonaisuuksista, joista yksi konkreettisimmista oli alueellisten maihinnousukeskusten perustaminen jäsenmaihin ja Pohjois-Afrikkaan. Jo nyt näyttää siltä, että Eurooppa-neuvoston päätökset tukevat Itävallan puheenjohtajakauden prioriteetteja ja ovat Itävallan liittokanslerin Sebastian Kurzin tavoitteiden mukaisia.
Lisäksi Itävalta ilmoitti, että sen toiveena on vahvistaa Euroopan unionia ja auttaa sitä lähentymään kansalaisiaan ja palauttamaan luottamuksen: kansalaisten luottamuksen EU:n toimintaedellytyksiin, jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen ja luottamuksen EU:hun uskottavana voimana maailmassa.
Puheenjohtajakauden tavoitteiden saavuttamiseksi Itävallan lähestymistapa perustuu toissijaisuusperiaatteen vahvistamiseen. Euroopan unionin olisi keskityttävä suuriin kysymyksiin, jotka edellyttävät yhteistä ratkaisua, kun taas jäsenvaltioilla ja alueilla on paremmat edellytykset hoitaa pienemmät tehtävät.
Konkreettisten poliittisten prioriteetien osalta Itävalta on määritellyt seuraavia painopisteitä:
- Turvallisuus ja laittoman maahanmuuton torjunta: Itävalta nostaa esiin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, rajaturvallisuusviraston FRONTEXin vahvistamisen, vahvemman yhteistyön kolmansien maiden kanssa, jäsenvaltioiden turvallisuusviranomaisten välisen tehokkaan yhteistyön sekä terrorismin vastaisten uhkien torjunnan ja radikalisoitumisen EU-tasolla;
- Vaurauden ja kilpailukyvyn turvaaminen digitalisaation avulla: Keskiössä ovat digitaaliset sisämarkkinat, julkishallinnon nykyaikaistaminen, uudistettu teollisuuspolitiikka, liiallinen sääntely, haitallisen verokilpailun ja veronkierron torjunta sekä digitaalisen talouden verotus;
- Vakaus lähialueilla – Länsi-Balkanin ja Kaakkois-Euroopan lähentyminen Euroopan unionin kanssa: Itävalta haluaa myös painottaa EU:n ja sen naapureiden välisten suhteiden edistämistä.
Seuraavan puolen vuoden aikana EU-puheenjohtajamaa joutuu vaativaan toimintaympäristöön. EU käsittelee Itävallan puheenjohtajakaudella tärkeitä asioita, jotka ovat ratkaisevia tulevaisuuden kannalta: Iso-Britannian eroneuvottelujen päättäminen ja neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä vuoden 2020 jälkeen. Liittokansleri Kurz uskoo, että monivuotista rahoituskehystä koskeva kompromissi on mahdollista saada aikaan, mutta kaikki jäsenmaat eivät ole yhtä toiveikkaita. Odotettavissa on myös, että keskustelu EMU:n kehittämisestä käy kiivaana seuraavan puolen vuoden aikana.
Toukokuussa 2019 pidetään Euroopan parlamentin vaalit, mikä käytännössä tarkoittaa, että Itävallan puheenjohtajakausi osuu EU:n päätöksentekosyklin viimeiseen aktiiviseen puolivuotiskauteen ennen vaaleja. Poliittinen paine saattaa päätökseen avoimia lainsäädäntöehdotuksia on tällöin suuri.
Keskeneräisiä lakiehdotuksia on noin 200, jotka tuleva puheenjohtajamaa on luvannut käydä läpi ja valita niistä kaikkein tärkeimmät edistettäviksi. Prioriteettilainsäädännöstä Itävalta on tähän mennessä nostanut esiin mm. digiveron, pankkiunionin, CO2-päästöt, muovit, sähköisen todistusaineiston, PEPP-eläketuotteen, ja vapaakaupan, mukaan lukien uudet kumppanuudet Aasiassa.
Itävallan puheenjohtajuuskautta voi seurata Twitterissä tililtä @EU2018AT, ja nettisivut löytyvät osoitteesta www.eu2018.at