Työelämän manifesti: Päämääränä parempi työelämä
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Frank Martela ja EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara painottavat, että pääsääntöisesti työ parantaa eikä huononna terveyttä. Taustana kirjoittajien näkemyksille on Paremman työelämän manifesti, jonka ovat laatineet eri alojen tutkijat ja asiantuntijat.
Frank Martela: Neljä päämäärää suomalaisen työelämän parantamiseksi
Mitä jos tehtäisiin suomalaisesta työelämästä entistä parempi? Pärjäämme jo nyt varsin hyvin kansainvälisissä vertailuissa työntekijöiden hyvinvoinnin, työelämän oikeudenmukaisuuden sekä työn ja muun elämän tasapainon osalta. On siis hyvä muistaa, että työelämämme on jo nyt melko hyvällä tolalla.
Frank Martela
Mutta samalla esimerkiksi mielenterveyssyistä varhaiseläkkeelle siirtyneiden nuorten työntekijöiden osuus on ollut kasvussa. Eli paikallaan ei voi pysyä, vaan on mietittävä, miten ratkaisemme nuorten pahoinvointiin, tekoälyn aiheuttamaan työn murrokseen ja pysähtyneeseen talouskasvuun liittyvät haasteet.
Parempi työelämä tarkoittaa työelämää, joka on hyvinvoivempi, oikeudenmukaisempi ja tuottavampi. Hyvinvointi ja tuottavuus eivät ole ristiriitaisia päämääriä, vaan ihminen saa parasta tulosta aikaan ollessaan vahvasti innoissaan ja sitoutunut työhönsä – eli kun hänen sisäinen motivaationsa on korkealla tasolla. Siksi parempi työelämä on kaikkien etu, niin työntekijöiden kuin työnantajien.
Edistääksemme parempaa työelämää kirjoitimme kollegoideni kanssa tiiviin Paremman työelämän manifestin, jossa tarjoamme suomalaiselle työelämälle neljä kunnianhimoista päämäärää:
- Tehdään yhdessä maailman hyvinvoivin työelämä
- Työ parantaa eikä huononna terveyttä
- Oikeudenmukaisuus toteutuu työelämässä
- Työyhteisöt osaavat edistää hyvinvointia
Ensinnäkin, Suomi tunnetaan maailmalla onnellisuusmittausten ykkösenä. Meillä olisi mahdollista olla myös työelämän hyvinvoinnin ykkönen maailmassa. Se vaatisi ensinnäkin yhtenäisten ja mitattavien laatukriteerien luomista ja mittausta suomalaisilla työpaikoilla. Lisäksi tutkimustietoon perustuvien hyvinvointia parantavien toimenpiteiden leviämistä tulisi edistää esimerkiksi erilaisten menetelmäpankkien kautta.
Toiseksi, työelämä voi parhaimmillaan olla henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lähde, kun ihminen pääsee ratkomaan itselleen mielekkäitä haasteita osana hyvää työyhteisöä ja hyvillä välineillä. Pahimmillaan työ on terveysuhka sekä ruumille että mielelle. Terveyttä haittaavia tekijöitä on purettava ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä on vahvistettava esimerkiksi siirtämällä työhyvinvoinnin painopistettä yksilötasolta yhteisöjen ja kulttuurin tasolle.
Kolmanneksi, työelämän tulee olla reilua ja kaikkia tulee kohdella samanarvoisesti. Syrjinnälle tulee olla nollatoleranssi, mikä vaatii asian seuraamista erilaisin mittarein ja kyselyin sekä työpaikkojen kulttuurien kehittämistä kohti toisia arvostavaa ja oikeudenmukaista suuntaa.
Neljänneksi on varmistettava, että työyhteisöillä ja johtajilla on riittävät taidot edistää ja vahvistaa hyvinvointia, mikä ei ole itsestään selvää. Tämä vaatii johtamistyön arvostuksen nostamista mutta myös riittävää koulutusta esimerkiksi ’esihenkilökortti’ -koulutuksen muodossa, joka ajokortin tavoin tarjoaisi perusosaamisen esihenkilön roolissa toimimisesta.
Näiden tavoitteiden toteutuminen vaatii yhdessä tekemistä ja toinen toisiltaan oppimista. Mutta se vaatii myös systemaattista työtä ja oikeiden rakenteiden luomista, jotta oikeat toimijat löytäisivät toisensa ja parhaat käytännöt lähtisivät leviämään. Siksi juuri nyt tarvitaan liike kohti parempaa työelämää.
Auli Rytivaara: EK ratkaisemassa työelämän hyvinvointihaasteita
Elinkeinoelämän keskusliitto tukee edellä kuvattua monitieteellistä tutkimusta paremman työelämän puolesta. Manifestin on tehnyt maamme johtaviin tutkijoihin ja asiantuntijoihin koostuva ryhmä. Tutkittuun tietoon perustuvat päätelmät, luottamus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen luovat myös EK:n mielestä pohjan paremman työelämän puolesta.
Manifestissa on mahdollisia ratkaisuja, miten noin kymmenen vuoden ajan kasvussa olleet mielenterveydestä johtuvat sairaspoissaolot saataisiin vähenemään. Kasvussa nimittäin ovat olleet ahdistuneisuus sekä uni-ja syömishäiriöt. Sairaspoissaolot painottuvat alle 35-vuotiaisiin. Syitä voi löytää ainakin kriiseistä, sosiaalisesta mediasta ja työelämätaidoista:
Ensinnäkin, yhteiskunnassamme on ollut useita kriisejä mm. ilmastokriisi ja luontokato, koronapandemia ja siihen liittynyt globaali poikkeuksellinen ”eristäytyminen”, talvella 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota ja sen aiheuttama epävarmuus ja turvallisuuden tunteen heikkeneminen.
Toiseksi, sosiaalinen media on tullut kaikkien käyttöön älylaitteiden avulla. Toiminta on interaktiivista, kaikkien saatavilla työ- ja vapaa-ajalla. Pitäisikö näihin olla enemmän ohjeistusta ja ehkäpä myös rajoituksia?
Kolmanneksi, työelämässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia mm. tekoäly on tullut runsaammin käyttöön, robotiikka on muuttanut työntekotapoja ja etä-hybridityö on yleistynyt.
Kysymys kuuluu: Ovatko meillä työelämätaidot hallinnassa?
Paremman työelämän manifestin on työstänyt monitieteellinen ryhmä:
Frank Martela organisaatiosuunnittelun apulaisprofessori Aalto-yliopisto
Sami Pirkola sosiaalipsykiatrian professori Tampereen yliopisto
Minna Huotilainen kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto
Peter Kenttä tutkijatohtori Aalto-yliopisto
Jari Hakanen tutkimusprofessori Työterveyslaitos
Pauliina Mattila-Holappa johtava asiantuntija Työterveyslaitos
Ari Väänänen tutkimusprofessori Työterveyslaitos
Pekka Tölli johtava organisaatiopsykologi Mehiläinen
Laura Sokka neuropsykologian erikoispsykologi