Työkyvyttömyyseläkeläisten työkyky käyttöön

Työkyvyttömyyseläkkeellä on 181 000 henkilöä. Työeläkelakien mukaisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin menetetään noin 5,2 mrd euron arvosta työpanosta vuodessa (Kansantaloudellinen aikakauskirja). Tämän verran kansantalous olisi suurempi, jos kaikki työkyvyttömyyseläkkeellä olevat tekisivät työhistoriansa mukaisia töitä. Tällöin bruttokansantuote olisi 1,9 prosenttia suurempi ja julkinen talous paremmassa kunnossa, ihmisten paremmasta tilanteesta puhumattakaan.

Ei ole realismia ajatella, että millään politiikkatoimenpiteellä tehtäisiin kaikista työkyvyttömyyseläkeläisistä työkykyisiä. Minkälaisilla toimenpiteillä sitten voisi kannustaa nykyisiä ja potentiaalisia tulevia työkyvyttömyyseläkeläisiä töihin? Ne on helpointa jakaa kahteen koriin: tulevaa työkyvyttömyyttä ehkäiseviin ja jo alkaneeseen työkyvyttömyyteen kohdistuviin toimenpiteisiin.

Ehkäiseviä toimia ovat esimerkiksi työterveyshuollon interventiot, joilla pystytään ehkäisemään tulevaa työkyvyttömyyttä. Näistä on hyvä pitää kiinni ja toimintaa kehittää entistä riskiperusteisempaan suuntaan. Hyvä keino olisi aikuisten rokotusohjelman laajentaminen kattamaan mm. influenssa-, korona- ja keuhkokuumerokotteet. Ne ehkäisevät sydän- ja aivosairauksien syntymistä ja ylläpitävät työkykyisyyttä sekä vähentävät poissaoloja. Samalla tavalla toimiva, oikea-aikaisen hoitoonpääsyn mahdollistava sote-järjestelmä vähentäisi työkyvyttömyydestä aiheutuvaa työpanoksen menetystä.

Myös työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneiden työntekoa voi edistää oikeanlaisilla kannusteilla. Erityisesti osatyökyvyttömyyseläkeläisiä kannattaa kannustaa työntekoon. Käytännössä tämä edellyttäisi nykyistä paremmin toimivaa, mahdollisimman viiveetöntä palkan ja työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamista: kun työkyky sallii suuremman työnteon, tulisi nettotulon kasvaa, vaikka eläke pienenisi. Tällöin sekä eläkkeensaaja että julkinen talous hyötyisivät.

Viime vuosina on kannustettu osatyökykyisiä työntekoon, missä on myös osin onnistuttu. Tekemistä silti riittää: Orpon hallituksen ohjelmassakin halutaan jatkaa osatyökykyisten työnteon tukemista. Keskeisinä keinoina on hallitusohjelmassa linjattu työkyvyttömyyseläkkeiden lepäämäänjättämislain vakinaistaminen ja työkyvyttömyyseläkkeiden lineaarimallin käyttöönotto. Molempien aloitteiden tavoitteena on parantaa eläkkeen ja työnteon yhteensovittamista. Viisaasti toteutettuna voittajia olisivat kaikki, niin julkinen talous, toimeenpano kuin vakuutettu. Potentiaalia on, nyt tarvitaan hyviä, vaikuttavia toimenpiteitä.