Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden arviointi ja hallinta työpaikalla on työhyvinvoinnin tukemista
Työn mielekkyys syntyy hyvästä työpaikasta. Mielekkyyteen vaikuttavat työn sopiva haastavuus ja työpaikan ilmapiiri. Sopiva kuormitus työpaikalla edistää terveyttä ja työkykyä. Huonot työolot puolestaan lisäävät työn vaaroja ja haittoja, joihin työnantajan tulee työturvallisuuslain mukaan reagoida. Työantajan on huolehdittava myös psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnasta työpaikalla.
Fyysisten kuormitustekijöiden, kuten huonon ergonomian lisäksi työnantajan tulee ottaa vaarojen selvityksessä ja arvioinnissa huomioon myös työn psykososiaaliset kuormitustekijät. Työn psykososiaaliset kuormitustekijät vaihtelevat työstä ja työpaikasta riippuen. Psykososiaaliset kuormitustekijät liittyvät työn sisältöön, kuten jatkuviin keskeytyksiin tai toistuviin vaikeisiin vuorovaikutustilanteisiin asiakaspalvelutyössä, työn järjestelyihin, kuten epäselvään työnjakoon sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen, kuten toimimattomaan vuorovaikutukseen tai esihenkilöiden puutteelliseen tukeen.
Väärin mitoitettuina tai puutteellisesti hallittuina psykososiaaliset kuormitustekijät aiheuttavat haitallista työkuormitusta. Lyhytkestoinen tai silloin tällöin ilmenevä kuormitus ei vielä ole haitallista. Haitalliseksi kuormitus muodostuu, jos se kestää pitkään, on voimakasta tai toistuvaa tai jos työstä ei ole mahdollista palautua riittävästi.
Mielenterveyteen panostaminen kannattaa
Psykososiaalisiin kuormitustekijöihin vaikuttaminen ja niiden aiheuttamaan haitalliseen kuormitukseen puuttuminen on työnantajalle taloudellisesti kannattavaa. Työhyvinvoinnilla on positiivisia vaikutuksia mm. motivaatioon, sitoutumiseen, innovointiin ja työn laatuun. Haitallinen kuormitus puolestaan voi johtaa sairauspoissaoloihin, työn tuottavuuden vähentymiseen ja varhaiseen eläkkeelle jäämiseen.
Vuosien 2016–2019 välillä mielenterveyden häiriöistä johtuvat pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet 43 prosenttia.
Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat edelleen viime vuonna yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle (33 %). Mielenterveyden sairaudet olivat selkeästi yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy nuorilla alle 35-vuotiailla ja myös yleisin syy naisten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle. Mielenterveyden häiriöt aiheuttavat myös pitkiä sairauspoissaoloja, jotka ovat Kelan mukaan lisääntyneet 43 prosenttia vuosien 2016–2019 välillä.
Psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittämistä voidaan pitää työn arjessa tapahtuvana mielenterveyden tukemisena. Psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittämisessä voi käyttää apuna erilaisia kyselyitä ja tarkistuslistoja, joita on saatavilla Työturvallisuuskeskuksen ja työsuojeluviranomaisen sivuilta. Tietoa työn kuormitustekijöistä voi saada myös työaikakirjanpidosta, esihenkilöiden ja työntekijöiden välisistä keskusteluista esiin tulleista tiedoista sekä työterveyshuollon työpaikkaselvityksestä. Tunnistamisessa voi käyttää apuna myös työterveyshuollon asiantuntemusta. Kaikkia työstä tai työympäristöstä johtuvia työn kuormitustekijöitä ei voida kokonaan poistaa. Tällöin tulee arvioida riskien merkitys työntekijöiden terveydelle. Myös tässä työssä voi käyttää apuna työterveyshuoltoa.
Vahvistamalla voimavaratekijöitä edistetään mielenterveyttä
Työnantaja tukee työntekijöiden onnistumista ja työhyvinvointia lisäämällä työn voimavaratekijöitä. Työn voimavaratekijät ovat työssä tai työympäristössä olevia myönteisiä työntekijöiden terveyttä edistäviä piirteitä, jotka suojaavat haitallisilta kuormitustekijöiltä ja vähentävät niiden haitallisuutta. Työn voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi työn monipuolisuus, tavoitteiden selkeys, esihenkilön ja työyhteisön tuki, johtamisen selkeät käytännöt, saatu palaute ja arvostus sekä työpaikan ilmapiiri. Työturvallisuuslaissa ei määritellä työn voimavaratekijöitä, mutta työn voimavaratekijöiden terveydellinen merkitys sekä merkitys työkyvylle tulee huomioida työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä.
Hyvä johtaminen ja esihenkilötyö avainasemassa
Poistaakseen tai vähentääkseen haitallisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä, työnantaja voi toteuttaa erilaisia työolosuhteisiin ja työyhteisöön kohdistuvia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan voimavaratekijöitä ja työpaikan avointa ilmapiiriä. Toimenpiteistä tärkeimmäksi voi nostaa panostamisen hyvään, liiketoimintaa tukevaan johtamiseen ja hyvään esihenkilötyöhön. Työnantajan tulee myös huolehtia, että esihenkilöillä on riittävästi osaamista huolehtia psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallitsemisesta. Yrityksessä käytössä olevaan varhaisen välittämisen mallin soveltamisen tulee olla aktiivista ja esihenkilöiden tulee huolehtia myös mallissa sovittujen toimenpiteiden aktiivisesta seurannasta. Seurantakeskusteluilla huolehditaan siitä, että varhaisen välittämisen prosessi ei jää kesken.
Vastuu työhyvinvoinnista ja hyvästä työilmapiiristä kuuluu kuitenkin kaikille työyhteisössä.
Työnantaja luo työpaikalla pohjan työhyvinvoinnille ja terveelliselle sekä turvalliselle työympäristölle. Vastuu työhyvinvoinnista ja hyvästä työilmapiiristä kuuluu kuitenkin kaikille työyhteisössä. Kaikkia työhön kuuluvia kuormitustekijöitä ei voida työn luonteesta johtuen kokonaan poistaa. Tällaisissa tilanteissa työnantajan tulee antaa työntekijöille keinoja ja tietoa kuormitustekijöiden hallitsemisesta ja haitallisen kuormituksen välttämisestä.