Urrila bloggaa: Koronavirus hävittää talousennusteiden desimaalit

Viime päivien tiedot koronaviruksen nopeasta leviämisestä uusille alueille ovat johtaneet kiristyviin torjuntatoimiin, kuluttajien ja yritysten lisääntyneeseen epävarmuuteen ja siten myös väistämättä kasvaviin taloudellisiin vaikutuksiin kautta maailman.

Kuvaavaa tilanteelle on se, että USA:n keskuspankki Fed laski 3. maaliskuuta yllättäen ohjauskorkoaan normaalin päätöksentekoaikataulun ulkopuolella. Tällaista on tapahtunut vain harvoin aiemmin, ja lasku on aina liittynyt poikkeuksellisiin ajanjaksoihin koko maailmantaloudessa.

Markkinoiden reaktiot koron yllätyslaskuun olivat kahtiajakautuneet. Toisaalta Fed osoitti kiistatta pystyvänsä ja haluavansa toimia myös ennakollisesti, toisaalta taas huoli epidemian laajenemisesta todelliseksi pandemiaksi nousi pinnalle. Osakemarkkinat olivatkin laskussa USA:ssa. EKP:ltä odotetaan myös uusia elvytystoimia viimeistään ensi viikon korkokokouksessa, vaikka liikkumatila Atlantin tällä puolella on paljon pienempi.

Talousennustajien yhtälöissä on nyt liikaa tuntemattomia

Epidemian jatkuessa on selvää, että maailmantalouden kasvu tulee selkeästi hidastumaan, mutta viruksen talousvaikutusten tarkempi arviointi on lähestulkoon mahdotonta. Yhtälössä on yksinkertaisesti liikaa tuntemattomia. Emme edelleenkään tiedä tarpeeksi viruksen leviämisestä, sen vaarallisuudesta koko väestössä, torjuntatoimenpiteiden onnistumisesta, saati mahdollisten rokotteiden ja lääkkeiden kehitystyön etenemisestä, jotta voisimme ennustaa vaikkapa kuluvan ja ensi vuoden BKT:ta normaalisti.

Talouden ennustamisen virhemarginaalit ovat tavallisessakin tilanteessa paljon leveämmät kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä. Talouden kasvuennusteen desimaaliin ei siksi saisi kiinnittää liikaa huomiota, jos puhutaan yhden vuoden tai sitä lyhyemmän aikavälin luvuista.

Nyt, kun virusepidemia on kasvattanut epävarmuutta huomattavasti, voikin käydä samoin kuin finanssikriisin yllättäessä maailmantalouden: ennusteiden virhemarginaali kasvaa niin suureksi, että kasvuennusteiden desimaalit jäävät joksikin aikaa hyvästä syystä sivuosaan ja jotkut ennustajat hävittävät ne tyystin.

Tällaisessa tilanteessa olisikin ehkä kuvaavampaa puhua talousennusteen sijaan vaihtoehtoisista skenaarioista, riippuen viruksen etenemisestä. Esimerkiksi OECD julkaisi ennusteessaan kaksi skenaariota viruksen leviämisestä ja sen talousvaikutuksista. Laajemman epidemian vaihtoehdossa sen vaikutus Euroopan BKT:hen olisi OECD:n mukaan noin -1,3 %-yksikköä, jolloin Euroopan talous olisi lievässä taantumassa kuluvana vuonna. Kaikkein haavoittuvimmalta näyttää Italia, joka on joutunut epidemian yhdeksi keskipisteeksi ja jonka taloustilanne oli jo ennen virusta veitsenterällä.

Äskettäin on julkaistu myös ensimmäisiä Suomen taloutta koskevia ennusteita, joissa on pyritty arvioimaan viruksen mahdollisia talousvaikutuksia. OP:n tuoreen arvion mukaan Suomen BKT voisi olla nollakasvussa tänä vuonna, mutta myös tähän tehtiin rinnalle erilaisia vaihtoehtoisia skenaarioita.

Miten politiikalla voidaan vaikuttaa?

Talouspolitiikan kyky helpottaa tilannetta on rajallinen. Esimerkiksi OECD jakaa virusepidemian talousvaikutukset kolmeen kanavaan: kysyntään, tarjontaan ja torjuntatoimenpiteiden sivuvaikutuksiin. Politiikkatoimin voidaan yrittää tukea kysyntää ja kenties auttaa vaikkapa likviditeettiongelmiin joutuvia yrityksiä, mutta tarjontapuoleen – tuotantoketjujen häiriöihin ja talouden rattaiden fyysiseen hidastumiseen ei keskuspankeilla juuri ole hyviä keinoja.

Torjuntatoimien kielteiset sivuvaikutukset talouteen on puolestaan vain hyväksyttävä, jos toimet ovat vaikuttavia ja ne on mitoitettu parhaan lääketieteellisen asiantuntemuksen perusteella. Oikein mitoitetuilla toimilla voidaan ainakin hidastaa epidemiaa, vähentää samanaikaisesti sairastuneiden määrää, parantaa terveydenhoitojärjestelmän kykyä hoitaa potilaita ja siten vähentää epidemian lopullista taakkaa. Sen sijaan näyttävillä, mutta viruksen leviämistä vastaan tehottomilla keinoilla voitaisiin saada suuret kielteiset vaikutukset niin talouteen, mielialoihin kuin vaikkapa lääkkeiden ja terveydenhoitohenkilöstön liikkumiseen. Siksi viruksen torjunnassa on tärkeä pohjautua tutkimustietoon ja tehdä hyvin perusteltuja päätöksiä.

Jokainen voi osaltaan auttaa

Vaikka virusepidemian leviäminen vaikeuttaa koko ajan sen patoamista, edelleenkin on hyvä muistaa, että jokainen meistä voi omilla toimillaan vaikuttaa viruksen leviämiseen ja siten pienentää sen vaikutuksia. Hyvästä käsihygieniasta huolehtiminen on kaikkien kohdalla ensiarvoisen tärkeää, ja yritykset voivat myös muilla toimillaan auttaa viranomaisia epidemian jarruttamisessa. EK on julkaissut yrityksille tiivistelmän toimista koronavirukseen varautumiseksi. Lisäksi sivuiltamme löytyvät linkit THL:n ohjeisiin ja UM:n matkustustiedotteisiin.