Urrila: Suomessa huippuasiantuntijat maksavat Pohjoismaiden kireintä ansiotuloveroa

Talouskeskustelussa puhuttaa ensi vuodelle suunniteltu veronkevennys, jonka sanotaan kohdistuvan väärin ja liikaa hyvätuloisille. Heti aluksi on syytä todeta, että kaikkien suomalaisten tuloverotus olisi ensi vuonna kevenemässä, erityisesti kun työttömyysvakuutusmaksua voidaan laskea. Tässä yhteydessä on silti paikallaan katsoa hieman taaksepäin Suomen verotuksen kehitystä viime vuosina. Miten ansiotuloverotus on kehittynyt 2010-luvun alusta eri tuloluokissa?

Veronmaksajain keskusliiton laskelmista nähdään, että pienituloisten palkansaajien verotuksen arvioidaan olevan vuonna 2024 käytännössä aivan samalla tasolla kuin vuonna 2010. Sen sijaan hyvätuloisten palkansaajien veroprosentti olisi ensi vuonna 1,5–2 prosenttiyksikköä korkeammalla kuin vuonna 2010, vaikka otetaan huomioon hallituksen suunnittelema ns. raippaveron alarajan nosto.

Suomen veroprogressio kiristynyt viime vuosikymmenellä selvästi

Suomen tuloverotuksen progressio on siis vuodesta 2010 lähtien kiristynyt selvästi, toisin kuin usein keskustelussa annetaan ymmärtää. Tilanne ei muutu, vaikka huomioisi ensi vuodeksi esitetyn veroasteikon ylimmän portaan tulorajan noston. Hyvätuloisten verotus olisi tämän kevennyksen jälkeenkin selvästi kiristynyt 2010-luvun alusta, toisin kuin pienituloisilla.

Myös kansainvälisesti verrattuna verotuksen progressio on Suomessa jyrkkää, jopa selvästi muita Pohjoismaita voimakkaampaa. Pienituloisten verotus on Suomessa Länsi-Euroopan keskitasolla, yli keskituloisten puolestaan kireimpien joukossa (vertailu). Verottaja vie siis lisätuloista meillä suuremman osan kuin verrokkimaissa keskimäärin.

Tämä verotuksen progression kiristyminen on Suomessa 2010-luvulla tapahtunut vähitellen, useamman hallituskauden aikana. Tuttu lause useammankin hallituksen ohjelmasta nimittäin on, että mahdollisia tuloveronkevennyksiä suunnataan erityisesti pieni- ja keskituloisille. Tämä on ollut tapana melkeinpä hallituksen väristä riippumatta.

Suomi näyttää puolihuomaamatta ajautuneen eri suuntaan kuin muut Pohjoismaat

Juuri pieni- ja keskituloisten tukeminen veronkevennyksillä on ollut ymmärrettävää ja laajasti yhteiskunnassa hyväksyttyä, mutta verojärjestelmän kokonaisuus on jäänyt samalla hieman paitsioon.

Suomi näyttääkin puolihuomaamatta jääneen verottamaan huippuasiantuntijatyötä huomattavasti kireämmin kuin esimerkiksi Ruotsi. Ruotsin sosiaalidemokraattinen hallitus laski ylintä veroporrasta peräti viidellä prosenttiyksiköllä vuonna 2020. Myös Tanskassa nykyinen hallitus (”sinipuna”) suunnittelee alentavansa marginaaliveroa peräti 7,5 prosenttiyksiköllä 75000–100000 euron vuosituloilla. Norjassa taas suurituloinen palkansaaja maksaa palkastaan noin 10 %-yksikköä Suomea vähemmän tuloveroina.

Ylipäänsä voi kyseenalaistaa, miksi juuri työn verotus on Suomessa niin kireää – aivan erityisesti hyvätuloisen työn. Juhlapuheissa nostamme Suomen menestyksen kulmakiviksi huippuosaamisen ja korkean työllisyyden, mutta tuloverojärjestelmä ei ole kovin hyvin sopusoinnussa näiden tavoitteiden kanssa.

Työn verotuksen ja erityisesti ylimpien marginaaliverojen alentamista on suositellut mm. Hetemäen verotyöryhmä (2010) ja Järvikareen verotyöryhmä (2017), kuten myös esimerkiksi IMF sekä OECD.

Lopuksi on hyvä muistaa, että veroasteikon ylimmän portaan alentaminen ei oletusarvoisesti edes alentaisi verotuloja ollenkaan. Näin arvioi Ruotsin hallitus omaa alennusta suunnitellessaan, ja myös Suomen aineistolla on tehty vastaavia analyyseja (Hetemäen verotyöryhmä sekä Kotamäki et al.). Uusimman tutkimuksen mukaan verotuksen keventäminen lisäksi kasvattaa työpanosta merkittävästi enemmän kuin aiemmin on arvioitu, kun huomioidaan koko työuran pituus (veropolitiikka).