Uudistamisen jälkeen Suomen ja Ruotsin työttömyysturva samaa tasoa

Maan hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen työttömyysturvan tarkistamisesta. Paraikaa se valmistelee toista lakipakettia samasta teemasta. Yhteistä esityksillä on etuuksien leikkaaminen. Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen esitykset, on työttömyysturva uudistusten jälkeen kokonaisuutena aika lailla samaa tasoa kuin mitä se on Ruotsissa.

Palkansaajien keskusjärjestöt ja niistä etenkin SAK on antanut ymmärtää, että Suomi erkaantuisi pohjoismaisesta hyvinvointimallista, jos pääministeri Petteri Orpon hallituksen valmistelemat työttömyysturvauudistukset saavat eduskunnan hyväksynnän. Vertaillaanpa hallitusohjelman mukaista työttömyysturvaa Ruotsin voimassa olevaan työttömyysturvaan. Lähteenä vertailussa on käytetty MISSOC-tietokantaa.

Korvaustasot ovat kokonaisuutena kutakuinkin samaa tasoa. Peruspäiväraha on Suomessa Ruotsin tasoa korkeampi. Ansiopäivärahassa Ruotsi on pienituloisille Suomea anteliaampi, mutta työttömyyttä edeltävien tulojen noustessa, alkaa leikkuri leikata korvaustasoa siten, että hyvätuloisilla länsinaapurin työttömillä päivärahan korvausaste on pienempi kuin suomalaisilla.

Ruotsissa työttömyyspäivärahan lapsikorotuksia ei tunneta. Niitä ei ole Suomessakaan, jos hallituksen lakiesitys hyväksytään.

Jatkossa molemmissa maissa työttömyyspäivärahan taso on porrastettu työttömyyden keston mukaan. Suomeen on tulossa kaksi porrastuskohtaa 2. ja 8. työttömyyskuukauden kohdalle. Ruotsissa 100 työttömyyspäivän jälkeen päivärahaan tulee alennettu enimmäistaso, joka leikkaa päivärahaa osalla sen saajia. Uusi alenema tulee 200 päivän työttömyyden jälkeen.

Mikäli hallituksen esitys hyväksytään, on työttömyyspäivärahan omavastuuaika 7 päivää. Ruotsissa vastaava aika on yhden päivän lyhyempi.

Työttömyyspäivärahan enimmäissaantiaika on perussäännön mukaan samat 300 päivää molemmissa maissa. Suomessa sitä pidentää vähintään kolmen vuoden työhistoria ennen työttömyyttä ja Ruotsissa alaikäiset lapset.

Molemmissa maissa ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää vuoden kassajäsenyyttä. Ruotsissa työssäoloehto on kuusi kuukautta työtä 12 kuukauden aikana ja Suomessa 12 kuukautta 28 kuukauden aikana. Tapauksesta riippuu, kummassa maassa työssäolovaatimuksen rima on korkeammalla kuin toisessa.

Jos Ruotsin työttömyysturvaa pidetään pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan työttömyysturvan mittatikkuna, on Suomen työttömyysturva edellä todetun perusteella pohjoismaisen mallin mukainen maan hallituksen esittämien ja valmistelemien uudistusten jälkeenkin. Toisin kuin Suomessa, ovat taloudelliset rahkeet turvan ylläpitämiseen Ruotsissa selvästi paremmalla tolalla, kiitos nopeamman talouskasvun ja tasapainoisemman julkisen talouden.