Uusi ohjausmalli ei hillitse kuntaveroja    

Simo Pinomaa, EK

Valtiovarainministeriö julkisti alkuvuodesta merkittävän raportin. Sen mukaan maan hallitus ottaa entistä kokonaisvaltaisemman otteen julkisesta taloudesta ja ohjaa entistä suoremmin kuntataloutta.

Jatkossa valtio ei aiheuta kunnille uusia menoja tiettyä euromäärää enempää. Vastaavasti, jos valtio haluaa vähentää kuntien menoja, se supistaisi kuntien lakisääteisten ja pakollisten tehtävien ja velvoitteiden määrää.

On perusteltua, että hallitus ohjaa menokaton avulla kuntataloutta, sillä suurin osa julkisen sektorin henkilöstöstä ja siten myös menoista toteutuu kunnissa. Pahimmat ylilyönnit kuntataloudessa on tehty lisäämällä pysyviä menoja noususuhdanteessa. Suhdanteiden viilentyessä yhteisöverojen ja muiden tuloverojen tuotto on pudonnut, mutta menotaso on säilynyt.

Uudistus ei sido yksittäistä kuntaa

Uudistus ei kuitenkaan sido yksittäisen kunnan tai kuntayhtymän päätöksentekoa. Se on merkittävä puute, sillä viime vuosina kunnat ovat nimenomaan omilla päätöksillään kasvattaneet menotasoaan.

ETLA:n viime vuonna EK:lle tekemän selvityksen mukaan vuosina 2001–2012 toteutuneista päätösperäisistä menolisäyksistä vain puolet voitiin jäljittää valtiovallan kautta tulleiksi. Valtaosa lopuista lienee kuntien omia päätöksiä.

Kuntalain uudistuksen johdosta valtion ohjaus yksittäisen kunnan tasolla kuitenkin tiukkenee. Jatkossa kunnan taseeseen kertynyt alijäämä pitää kattaa enintään neljän vuoden kuluessa. Lisäksi kriisikuntamenettelyyn voi joutua, jos alijäämiä ei kateta säädetyssä ajassa.

Kriisikuntia lukuun ottamatta kuntatalouden ongelmana ei kuitenkaan ole ensisijaisesti ollut alijäämäisyys ja suuri velkataso. Isoimmat ongelmat ovat kuntien paisuneet tehtävät ja korkealle kivunnut verotaso.

Verotus uhkaa edelleen kiristyä

Erityisesti kiristyvää kuntaverotusta julkisen talouden uudet menettelyt eivät näyttäisi taittavan. Kunnat voivat perustuslain suoman itsemääräämisoikeutensa perusteella aina tarvittaessa nostaa verotusta. Kuluneella vaalikaudella keskimäärin 116 kuntaa on vuosittain käyttänyt tätä oikeutta.

Ongelma on todellinen, sillä on arvioitu, että kunnallisvero voi nousta keskimäärin yli 10 prosenttiyksiköllä vuoteen 2024 mennessä, mikäli väestön ikääntymisestä kunnille koituvat rahoitustarpeet katettaisiin vain verotusta kiristämällä.

Valtiovallan olisikin mietittävä keinoja tämän torjumiseksi. Epäsuorasti verotuksen kiristymiseen voidaan vaikuttaa muuttamalla valtionosuusjärjestelmää sellaiseksi, että se palkitsee kuntaa tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta.

Radikaalimpi toimenpide olisi kytkeä valtion kuntaan suuntaamat avut – mikäli se on perustuslain kannalta mahdollista – kunnan veroasteen kehitykseen. Jos verokanta poikkeaisi suosituksesta, uhkaisi kuntaa valtionapujen leikkaus.

Simo Pinomaa
ekonomisti
Elinkeinoelämän keskusliitto EK