Uusi yt-laki tulossa, vanhat ongelmat säilyvät

Lakiesitys uudeksi yt-laiksi on juuri annettu eduskunnalle. Valitettavasti esitys on iso pettymys. Kipeimmin uudistamista kaipaavat asiat on sysätty sivuun. Parasta olisikin haudata esitys ja palata valmistelussa lähtöruutuun.

Yt-lain uudistaminen on kyllä tarpeellista. Kukaan ei oikeastaan ole tyytyväinen nykyiseen yt-lakiin. Erityisen tyytymättömiä ollaan työvoiman vähentämisneuvotteluihin.

Palkansaajapuolella kritisoidaan, että yt-neuvottelut ovat usein pelkkää teatteria ja päätökset on tosiasiassa tehty jo ennen yt-menettelyn päättymistä.

Työnantajapuolella puolestaan tuskaillaan monimutkaisten menettelysäännösten ja menettelyvirheistä tuomittavien erittäin kovien seuraamusten kanssa. Aikaa ja energiaa kuluu runsaasti sen varmistamiseen, että kaikki sujuu muodollisesti oikein. Vaarana on, että muotosäännösten vahtiminen syrjäyttää ratkaisujen etsimisen.

Joskus molemmilla puolilla pöytää tiedetään lisäksi jo ennen neuvottelujen alkamista, että neuvoteltavaan asiaan ei ole käytännössä kuin yksi ratkaisu. Jos esimerkiksi tärkein asiakas on päättänyt yllättäen lopettaa kaiken yhteistyön tai viranomaispäätös keskeyttää yrityksen toiminnan, kaikki ymmärtävät, että lomautuksilta ei voida mitenkään säästyä. Tästä huolimatta pitää käydä läpi jopa kuuden viikon neuvotteluprosessi ennen kuin työnantaja saa todeta tämän itsestäänselvyyden. Ei ihme, jos tällainen prosessi voi tuntua teatterilta.

Tuntui siis etukäteen selvältä, että yt-lakia uudistettaessa pureuduttaisiin näihin kysymyksiin. Mietittäisiin, miten tilanteissa, joissa yritystä kohtaa jokin ulkopuolinen yllättävä shokki, yt voitaisiin hoitaa nopeutetusti. Nythän koronan iskiessä jouduttiin hätätoimenpiteenä säätämään tilapäinen laki nopeutetuista neuvotteluajoista.

Tai arvioitaisiin, mikä on järkevä seuraamus pelkästä yt-menettelyvirheestä suhteessa muihin rikkomuksiin, esimerkiksi laittomaan irtisanomiseen tai syrjintäkiellon rikkomiseen. Ja mikä on oikeastaan seuraamusten tarkoitus ja miten ne vaikuttavat neuvotteluihin?

Tai mihin asioihin työvoiman vähentämisneuvotteluissa on ylipäänsä järkevää keskittyä?

Toisin kuitenkin kävi.

Yt-lakiesityksessä päätettiin laittaa pää pensaaseen. Työvoiman vähentämiseen liittyvät neuvottelut, muotosäännökset ja seuraamukset pysyvät käytännössä entisellään samoine vanhoine ongelmineen. Odotettavissa siis valitettavasti on, että myös tyytymättömyys puolin ja toisin säilyy entisellään, jos lakiesitys hyväksytään.