Vastaako ammatillinen koulutus yritysten tarpeisiin?

Mirja Hannula, EK

Joka toisella EK:n jäsenyrityksiin rekrytoitavalla tulee olla ammatillista osaamista. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus on yritysten menestyksen ja osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta enemmän kuin kohtalonkysymys. Elinkeinoelämän tarve on, että ammatillinen koulutus kokonaisuutena vastaa eri toimialojen osaamistarpeisiin koulutustarjonnan, tutkintojärjestelmän, rahoitusjärjestelmän ja järjestäjäverkon osalta.

Ammatillisen koulutuksen ensisijainen tehtävä ei ole syrjäytymisen ehkäisy, vaan tukea yritysten kasvua ja kilpailukykyä ja siksi koulutuksen tulee palvella koko työuran aikaista osaamisen kehittämistä ammatillista huippuosaamista unohtamatta. Nuorille työelämään siirtyville on saatava ammatillinen perusosaaminen ja riittävät valmiudet työllistymiseen. Työelämän muutos edellyttää, että osaamista on jatkuvasti päivitettävä ja siihen uudistuvat ammatilliset tutkinnot tarjoavat hyvän mahdollisuuden. Työelämän näkökulmasta oleellista on, että koulutuksen järjestäjän toimintamalli palvelee yritysten tarpeita ja tarjolla on sopivia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintojen osia joustavasti ja työelämälähtöisesti. Kun tutkintoon johtamattoman koulutuksen rahoituksesta on rakennepaketin linjauksissa päätetty luopua, korostuu tutkinnon osaan johtavan oppisopimuksen merkitys uuden osaamisen hankkimisessa.

Osana hallituksen rakennepakettia linjattiin ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen liittyvistä uudistuksista ja säästöistä. Tulevat vuodet tuovat muutoksia sekä koulutuksen rakenteisiin että toimintatapoihin. Vähemmillä resursseilla on saatava nykyistä paremmin työelämän tarpeisiin vastaavaa osaamista koulutuksen laadusta tinkimättä. Koulutuksen järjestäjäverkon uudelleen organisoinnin valmistelu on käynnistynyt ja ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistus on myös viimeistelyssä. Rahoitusmallin tulee kannustaa nykyistä paremmin työelämän eri alojen osaamistarpeisiin vastaamiseen ja mahdollistaa työelämän ja opiskelijoiden tarpeisiin vastaavien yksilöllisten koulutuspolkujen rakentamisen. Tämä edellyttää oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksen sekä näyttötutkintojärjestelmän nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Joustavat siirtymät oppilaitosmuotoisesta koulutuksesta oppisopimukseen, tutkinnon suorittaminen osa kerrallaan koulutusta ja työtä vuorotellen ja tarvittavan lisäosaamisen hankkiminen tutkinnon osien tuottamaa osaamista hyödyntämällä palvelevat niin yksilön kuin työelämänkin tarpeita.

Ammatillisen koulutusten uudistusten yhteydessä on käyty keskustelua nuorten ja aikuisten koulutuksen erityispiirteistä. Vastakkainasettelusta on päästävä kohti yhteistyötä ja uudistuvia toimintamalleja. On hyvä muistaa, ettei ole erikseen nuorten ja aikuisten työelämää. Niin sanottua aikuisten koulutusta on vahvistettava osana ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta. On huolehdittava siitä, ettei mahdollinen oppivelvollisuuden korottaminen johda työssä olevien osaamisen päivittämismahdollisuuksien heikkenemiseen. Oleellista on löytää työuran eri vaiheessa oleville yksilön tarvetta vastaava tapa uuden osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen. Joskus osaaminen on viisasta hankkia koulussa, toisinaan työpaikalla. Tärkeintä on, miten oppiminen koulussa ja työpaikalla tukevat toisiaan sekä miten hyvin yhteistyö koulutuksen järjestäjän ja työpaikan kesken toimii. Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan kriteereiksi pitäisikin määrittää pk-yritysten palvelukyky ja työelämälähtöinen toimintamalli opiskelijamäärään liittyvien kriteereiden sijaan.

Yritysten tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää hallinnolta ja koulutuksen toimintatavoilta uudenlaista notkeutta ja joustavuutta sekä kaikilta ammatillisen koulutuksen toimijoilta asiakaslähtöistä asennetta ja uudistumiskykyä. Vain uudistamalla rakenteita ja toimintatapoja, voidaan hyvällä yhteispelillä koulutuksen ja työelämän kesken pienemmillä resursseilla tukea sekä työuran alkuvaiheessa että työuran aikana tapahtuvaa uuden osaamisen hankkimista.

Mirja Hannula
asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto EK