Mirja Hannula bloggaa: Mainettaan parempi ammatillinen koulutus

Samaan aikaan, kun Suomen ammattitaitomaajoukkue kisasi ammattitaidon WorldSkills-kisoissa, on ammatillinen koulutus ollut kotimaassa keskustelussa muun muassa opettajien työn muutospaineiden näkökulmasta.

Hyvä, että ammatillisesta koulutuksesta keskustellaan. Se on yrityksille osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta erittäin tärkeä yhteistyökumppani. Opiskelijoille se tarjoaa hyvän  pohjan työmarkkinoille siirtymiseen, mikä selviää myös ETLA:n tutkimuksesta.

Ammatillisen koulutuksen iso uudistus on tavoitteiltaan oikeansuuntainen. Julkisessa keskustelussa menevät toisinaan sekaisin laajasti tuettu uudistus ja koulutukseen kohdistuvat säästöt.

Siirtyminen osaamispohjaiseen toimintamalliin on uutta, ja vaatii myös opettajilta uudenlaisia valmiuksia tunnistaa opiskelijoiden aikaisempaa osaamista. Opettajilta odotetaan vahvaa ohjauksellista otetta ja tiivistä yhteyttä työelämään. Opetuksessa on tunnettava erilaisten yritysten muuttuvat osaamistarpeet ja niihin on pystyttävä vastaamaan, jotta opiskelijat työllistyvät.

Tavoitetasoa oppilaitoksille yritysten työvoiman saatavuuteen vastaamisessa on nostettu, koska opiskelijoiden työllistyminen vaikuttaa jatkossa merkittävästi myös oppilaitoksen rahoitukseen. Kyse on merkittävästä toimintakulttuurin muutoksesta. Oppilaitosten johtamiseen kohdistuu uudistuksen toimeenpanon osalta suuria odotuksia tilanteessa, jossa koulutuksen rahoitustaso on alentunut.

Osaaminen on yhtä arvokasta huolimatta siitä, miten ja missä se on hankittu. Keskustelu lähiopetuksesta on liian kapea näkökulma koulutuksen laadun kehittämisessä. Yhteistyö yritysten kanssa on aivan keskeisessä roolissa ammatillisen koulutuksen arjessa ja työelämässä tarvittavan osaamisen varmistamisessa. Tähän on oppilaitoksissa panostettava tosissaan. Uusi lainsäädäntö ei ota kantaa siihen kuinka paljon oppimisesta tapahtuu työpaikalla, vaan jatkossakin päätökset tehdään työpaikoilla tältä osin. On myös muistettava, että suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on aikuisia, jotka hankkivat uutta osaamista työuran varrella.

Hallitukselta odotetaan nyt vastuullisia linjauksia ja rahoituksen kohdentamista käynnissä olevan ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanon tukemiseen. Elinkeinoelämä kantaa huolta työpaikalla oppimisen ohjauksen vaatimista resursseista. Niin opiskelijat kuin työpaikkojen edustajatkin tarvitsevat tukea koulutus- ja oppisopimuksen laadun varmistamiseksi. Budjettiriihessä päätöksiä tehtäessä lisämäärärahat tulee kohdentaa siten, ettei niiden hallinnointi muodostu itsetarkoitukseksi, vaan ne ohjautuvat opiskelijoiden riittävän osaamisen varmistamiseen ennen opiskelijan siirtymistä työelämään ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaukseen. Myös uudistuksen toimeenpanon tukeen tarvitaan resurssit nyt, kun oppilaitokset ovat hyvin eri vaiheessa uuteen toimintamalliin siirtymisessä.

Suomen ammatillinen koulutus tunnetaan maailmalla korkeatasoisena ja sen tulee olla sitä jatkossakin. On opiskelijan, yrityksen, oppilaitoksen ja yhteiskunnan etu, että opiskelijat työllistyvät ja yritykset saavat uusia osaajia ja uutta osaamista. Ammatillinen koulutus on mainettaan parempi.