Isomaa-Myllymäki bloggaa: Veropäivän saldo

Valtakunnallinen veropäivä on saanut näppäimistöt sauhuamaan kuumana heti aamusta, kun suomalaiset selvittävät kilpaa ystävien, tuttavien ja kylänmiesten ja -naisten verotietoja. Kiinnostusta herättävät erityisesti tulojen ja mätkyjen tai vastaavasti veronpalautusten määrät – kuka on tienannut niin sanotusti liikaa ja kuka on maksanut vuoden varrella veroja joko liikaa tai liian vähän. Näitä tietoja tarkastellessa olisi hyödyllistä vilkaista myös sitä riviä, joka kertoo tuloista maksettujen verojen ja maksujen määrän. Määrä todennäköisesti sekä yllättää että järkyttää.

Verolista ei ole häpeäpaalu, totesi Leena Niemistö viime perjantain Talouselämän kannessa. Sitä se ei todellakaan ole. Verolista on konkreettinen osoitus siitä, miten niin sanotut hyvätuloiset osallistuvat yhteiskunnan menojen rahoittamiseen. Toisaalta se on myös erittäin hyvä muistutus siitä, että työn verotus on meillä hyvin kireää ja asteikon ylimmät prosentit iskevät kansainvälisesti vertaillenkin hyvin varhaisessa vaiheessa työtä tekevän kukkaroon.

Veronmaksajien Verotin-palvelu kertoo, että tänä vuonna 100 000 euron vuosituloilla helsinkiläinen palkansaaja maksaa tuosta summasta ensin veroja ja veronluonteisia maksuja hieman yli 40 000 euroa. Sen lisäksi hän maksaa jäljelle jääneestä tulostaan noin 12 000 euroa arvonlisä- ja valmisteveroja. Eikä tässä vielä kaikki. Hänen työnantajansa maksaa vielä noin 20 000 euroa lisää eläke- ja muiden maksujen muodossa yhteiseen kassaan.

Yhteiseen pottiin kertyy siten noin 72 000 euroa. Tästä sosiaaliturvaa rahoitetaan noin 36 000 eurolla, terveydenhuoltoa reilulla 9000 eurolla, sekä esimerkiksi koulutusta ja julkishallintoa kumpaakin vajaalla 8000 eurolla. Hurjia lukuja.

Kouluttautumisen ja vastuullisempien työtehtävien vastaanottamisen tulee kiinnostaa ja kannattaa aina, eikä kireän verotuksen tule toimia toisen suuntaisena kannustimena. Suomi tarvitsee osaajia ja heidän työpanoksestaan tulee riittää hyvää yhteisen kassan lisäksi myös heille itselleen. Suomessa tulonjako verojen ja tulonsiirtojen jälkeen on yksi Euroopan tasaisimmista. Yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmän (VM) esittämä tavoite, että marginaaliverojen ei tulisi ylittää millään tulotasolla 50 prosenttia, kannattaa palauttaa mieleen. Työntekijä on palkkansa ja pääoma korvauksensa ansainnut.