Vihreä kasvu on taloutemme uusi kivijalka
Vihreä siirtymä ei ole ideologista höttöä, vaan uuden talouden kovaa ydintä, kirjoittavat EK:n Ulla Heinonen ja ilmastobisneksen vaikuttaja Jouni Keronen Maaseudun tulevaisuudessa 26.4.2023.
On hienoa, että ilmastonmuutos ja sen hillinnän tarjoamat talouskasvumahdollisuudet ovat nousseet keskeisiksi teemoiksi myös vaalikeväänä. Ilmastoliiketoiminnan kehitysvauhti on nyt niin kovaa, että lähivuosina erotellaan jyviä akanoista. Mitkä yritykset, maat ja kaupungit kykenevät kehittämään ratkaisuja vihreään siirtymään, kaupallistamaan ne ja ottamaan markkinaosuuksia valtavista avautuvista markkinoista? Ketkä taas jäävät sopeutujan rooliin ja joutuvat sääntelyn pakosta ostamaan välttämättömiä ratkaisuja muilta?
On arvioitu, että Pariisin sopimuksen mukaiset ilmastoratkaisut luovat 270 000 miljoonan euron investointimarkkinan vuoteen 2050 mennessä. Tämän maailman suurimman bisnesmahdollisuuden ovat huomanneet mm. EU, Kiina ja USA, jotka kaikki pyrkivät johtaviksi puhtaiden ratkaisujen valmistajiksi.
Suomen kannalta kovin kirittäjä löytyy Ruotsista, joka on saavuttamassa hiilineutraaliuden todennäköisesti jo tällä vuosikymmenellä – eli Suomeakin merkittävästi aikaisemmin. Länsinaapuri tavoittelee pelkästään Pohjois-Ruotsiin lähes 100 miljardin euron vihreän siirtymän investointeja.
Iso on potentiaali Suomessakin: parhaimmillaan vihreä talous voi tuoda Suomeen seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 100 miljardin euron investoinnit. Vientiä olisi tulossa saman verran ja työpaikkoja peräti 100 000.
Kuten EK:n avaama vihreiden investointien dataikkuna osoittaa, Suomi on saanut erinomaisen liikkeellelähdön puhtaassa teollisuudessa ja energiantuotannossa. Tulevaisuus kertoo, kuinka suuri osa miljardihankkeista pääsee lopulta maaliin. Siihen Suomi pystyy omilla toimillaan ja tulevan hallituksen politiikalla vaikuttamaan.
Avainasemassa on se, että politiikan suunta säilyy ennakoitavana ja johdonmukaisena yli hallituskausien. Siksi kansallisista ilmastotavoitteista kiinni pitäminen on mitä suurimmassa määrin Suomen talouden edun mukaista. Samoin on turvattava kohtuuhintaisen puhtaan sähkön saatavuus ja vihreän talouden osaajien riittävyys. Investointiluvituksen pullonkaulojen avaaminen on välttämätön uudistus.
Vihreä siirtymä ei ole ideologista höttöä, vaan kyse on ainutlaatuisesta kasvumahdollisuudesta Suomen koko kansantaloudelle. Seuraavan hallituksen valinnat ratkaisevat paljon – Suomella ei ole varaa jäädä kyydistä, kun vihreä talous kiihdyttää vauhtiaan.
Ulla Heinonen, vihreän kasvun johtaja, Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Jouni Keronen, työelämäprofessori, Helsingin yliopisto, toimitusjohtaja Climate Leadership Coalition 2014 – 2022
Kirjoitus on julkaistu 26.4.2023 Maaseudun Tulevaisuudessa.