Viikon kysymys: Ovatko alennetut alv-kannat Suomen lainsäätäjän oman luovuuden tuote?

Suomen yleisen verokannan (24%) lisäksi käytössä on kaksi alennettua verokantaa, joista 14 %:n kanta on varattu elintarvikkeille ja ravintola- sekä tarjoilupalveluille ja 10%:n kanta muun muassa pääsylipuille, kirjoille ja lääkkeille.

Raamit arvonlisäverokantojen – niin yleisen kuin alennettujenkin – sääntelyyn saadaan suoraan jäsenmaita velvoittavasta arvonlisäverodirektiivistä (2006/112/EY). Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on vahvistettava yleinen verokanta, jonka minimitaso on oltava 15 prosenttia. Tämän lisäksi jäsenvaltioilla voi olla korkeintaan kaksi alennettua verokantaa, jossa minimitaso on 5 %. Erikseen on vielä lukemattomat erillispoikkeukset, joita yksittäiset jäsenmaat ovat neuvotelleet itselleen EU:n liittymissopimuksessa.

Alennettujen verokantojen osalta niiden lukumäärän lisäksi direktiivissä on tarkkaan säännelty myös ne hyödykkeet, joiden myyntiin alennettuja kantoja ylipäänsä voidaan soveltaa. Direktiivin listalta jäsenmaat voivat siten poimia maksimissaan kaksi hyödykettä alennetun verokannan valikoimaansa. Tästä syystä Suomen lainsäätäjä ei voi täysin omin päin päättää mihin alennettuja alv-kantoja sovelletaan kuin ainoastaan direktiivin verokantalistauksen rajoissa.

Vastaus otsikon kysymykseen on siis Kyllä ja Ei.

• Linkki direktiivin listaan (katso LIITE III), josta ilmenee hyödykkeet, joihin voidaan soveltaa alennettua verokantaa (Huom. oheista listaa on päivitetty myöhemmin joidenkin yksittäisten hyödykkeiden kohdalla.)

**************
Talouskeskiviikko: Valoa näkyvissä digituotteiden arvonlisäveroalelle