Valoa näkyvissä digituotteiden arvonlisäveroalelle
Eurooppalainen jo noin 40 vuotta vanha arvonlisäverojärjestelmä rakentuu lukemattomien artiklojen lisäksi monien eri periaatteiden varaan, jonka pohjalta säännöksiä tulkitaan – eräs näistä on neutraalisuus. Tämän periaatteen mukaan keskenään samankaltaisia hyödykkeitä tulee kohdella verotuksessa samalla tavalla.
Niinpä nykyisen digitalouden aikana voi olla vaikea sisäistää sitä logiikkaa, jossa meidän arvonlisäverotuksessa fyysisessä painomuodossa olevat kirjat ja tilatut sanoma- ja aikakauslehdet ovat alennetun 10 %:n verokannan alaisia, kun taas täysin vastaavan tietosisällön omaavat sähköiset tietokannat käsitellään normaaliverokannan (24 %) alaisina palveluina.
Kyse ei ole kuitenkaan Suomen lainsäätäjän oudosta tahdosta, vaan verokohtelun taustalla on nykymuotoiseen kaupankäyntiin jo auttamattomasti vanhentunut EU-maita velvoittava arvonlisäverodirektiivin sääntely. Sen mukaan alennettua verokantaa voidaan soveltaa vain ”kaikenlaisilla fyysisillä alustoilla” olevien kirjojen ja muiden vastaavien hyödykkeiden luovutuksiin. Veroneutraalius jää tässä hopeasijalle.
Direktiivin ankara säännös on hyvin lopultakin noteerattu sekä komissiossa että EU:n jäsenmaissa ja säännöksen tulkintaa on päästy testaamaan pariin otteeseen, myös Suomen osalta, aina EU-tuomioistuimessa asti, mutta toistaiseksi ilman menestystä.
Keskivertokuluttajan ominaisuudessa rohkenenkin väittää, että kyse on kuitenkin saman tarpeen – tiedonjanon tyydyttämisestä – jolloin informaation jakelu- ja säilytysmuodolla ei nykypäivänä tulisi olla ratkaisevaa merkitystä verokohtelunkaan kannalta.
Valoa tunnelin päässä on kuitenkin nähtävissä. Komission viimeaikaiset julkilausumat ja Suomen hallituksen kannanotot antavat vahvasti ymmärtää, että direktiivimuutosta työstetään ja myös kotimaan arvonlisäverolaissa ainakin kirjat ja lehdet laitettaisiin lähitulevaisuudessa verokantakysymyksen osalta samalle viivalle, tiedon jakelukanavasta riippumatta.
Ehkä siis arvonlisäverotuskin tunnustaa – edes asteittain – nykyisen talouden realiteetit. Loppukiri vielä tarvitaan.
Viikon kysymys:
Ovatko alennetut alv-kannat Suomen lainsäätäjän oman luovuuden tuote?
Viikon graafi:
