Viikon kysymys: Ovatko kuluttajat Suomessa optimistisempia kuin muissa EU-maissa?

Hyvä taloususko on yhteinen piirre pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden eli Suomen, Ruotsin ja Tanskan kansalaisille, ja juuri suomalaiset kuluttajat ovat useimmiten kansainvälisessä mitassa luottavaisimpia talouden suhteen. Tämä on ollut yleissääntö ainakin 1990-luvun lamavuosien jälkeen.

Kuluttajien luottamukseen eri maissa eivät vaikuta pelkästään taloudelliset tosiasiat, vaan mukana on paljon ”kansallisia luonteenpiirteitä”. Kyselyt ovat kaikissa EU-maissa samanlaisiksi harmonisoituja, mutta vastaamistapojen erot sanelevat sen, millä tasolla kuluttajaluottamuksessa liikutaan, oli sitten noususuhdanne tai taantuma.

Eteläeurooppalaiset, ranskalaiset ja monet itäeurooppalaiset ovat taipuvaisia ilmaisemaan itseään railakkaan kielteisesti, olivat omat tai maan talousnäkymät todellisuudessa kuinka hyvät tahansa. Niinpä kyseisissä maissa kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku ei ole kautta historian juuri kertaakaan jaksanut nousta positiiviseksi. Esimerkiksi Kreikassa luottamusindikaattori on ollut aina miinuksella, toisin sanoen valtaosa väestöstä on epäluuloinen talouskehityksen suhteen.

Merkittävimmin eri kansakuntien luottamuseroihin vaikuttavat odotukset oman kotitalouden säästämismahdollisuuksista. Suomen ja muiden Pohjoismaiden säästämissaldoluvut ovat usein yhtä paljon plussalla kuin eteläisempien maiden luvut miinuksella. Myös muissa kolmessa osatekijässä, odotuksissa omasta ja maan taloudesta sekä työttömyydestä, on havaittavissa suuria systemaattisia eroja pohjoisten sekä keskisten ja eteläisten EU-maiden välillä.

Kuitenkin kaikissa EU-maissa esiintyy ajassa suuria vaihteluja kuluttajien luottamusindikaattorin ja sen osatekijöiden arvoissa. Lisäksi luottamuksessa vuosien aikana tapahtuneet muutokset ovat pääsääntöisesti olleet eri maissa samansuuntaisia. Monessa maassa on luvuissa reipasta heittelyä nollatason molemmin puolin, kuten on reaalitaloudessakin. Kansallisten vastaamistapaerojen takia on suositeltavaa verrata kuukausittain eri maiden indikaattoripoikkeamia kunkin maan omasta pitkän ajan keskiarvosta.

Kirjoittaja:
Pertti Kangassalo, yliaktuaari, Tilastokeskus

Talouskeskiviikon blogi: Kuluttajat ennakoivat nousevaa talouskehitystä