Von der Leyenin linjapuhe 13.9.  – huomioita elinkeinoelämän silmin

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ’state of the union’ -puhe oli tänä vuonna erityisen mielenkiintoinen, kun katseet siirtyvät yhä enemmän myös EU-politiikan tuleviin painopisteisiin seuraavalla komissiokaudella. Brysselin-toimistomme päällikkö Kaisa Soro-Pesonen ja EU-vaikuttamista koordinoiva johtava asiantuntija Päivi Wood tiivistivät päällimmäiset huomiot linjapuheesta.

Nykyisen komission puheenjohtajana von der Leyen on luotsannut unionia kriisien keskellä. Koronapandemia haastoi sisämarkkinoita, sota Ukrainassa ja Venäjän koko Eurooppaan kohdistama aggressio muuttaa EU:ta nopealla tahdilla. Maailma ympärillä muuttuu ja Euroopan on muututtava sen mukana.

Mistä kilpailukykyä Euroopalle?

Euroopan kilpailukykyä haastaa työvoimapula, inflaatio ja yritysten liiketoimintaympäristö. Von der Leyen viittasi puheessaan yrityksiin ratkaisujen tuojana. On erittäin tervetullutta, että esille nousi pk-yrityksiin kohdistuva hallinnollinen taakka ja yritysten liiketoimintaympäristön helpottaminen. Tämä edellyttää myös komissiolta peiliin katsomista. Olemmekin vieneet komissioon viestiä siitä, että eurooppalaisen kilpailukyvyn lisäksi seuraavan komission johtotähdeksi on otettava parempi sääntely, joka mahdollistaa investoinnit ja kannustaa innovointiin Euroopassa.

Huolimatta koronapandemiasta ja Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta nykyinen komissio on pystynyt edistämään digitaalista ja vihreää siirtymää sekä tehnyt siirtymää pois fossiilisista polttoaineista. Puhtaan teknologian tulevaisuus on tehtävä Euroopassa, ja von der Leyen korosti puheessaan yhteistyötä teollisuuden kanssa kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Komissiossa on tärkeää kuulla elinkeinoelämän viesti suotuisan investointiympäristön, järkevän sääntelyn ja sisämarkkinoiden merkityksestä.  Suomalaiset yritykset hyötyvät laajentuneista sisämarkkinoista, joiden toiminta on oltava myös seuraavan komission keskiössä ja kilpailukyvyn moottori.

EU:n iso tehtävä nyt on tukea Ukrainaa maksimaalisesti

Vaihtoehtoja Ukrainan osalta ei ole eikä Eurooppa voi sysätä tätä vastuuta muille. Tämä johtaa väistämättä myös keskusteluun EU:n laajentumisesta.  Von der Leyen nosti esille seuraavien vuosien ison haasteen, jossa paitsi Länsi-Balkan integroidaan, myös Ukraina, Moldova ja Georgia otetaan selkeästi jäsenyysneuvotteluiden piiriin ja Euroopan yhteyteen onnistuneesti. Tiellä kohti seuraavaa laajentumista unioni myös syvenee mm. terveysunionin ja puolustusunionin myötä.

Puheessaan von der Leyen aiheellisesti tunnistaa tähän liittyvät muutostarpeet liittyen moniin politiikka-alueisiin, EU-instituutioihin että rahoituspohjaan. Samoin tarvitaan laajentumisen logiikan ja välttämättömyyden avaamista kansalaisille, joille EU:n laajentuminen on isossa kuvassa tuonut paitsi rauhaa ja vakautta, myös valtavasti taloudellista hyvinvointia.

Keskellä murroskautta katseet kohdistuvat komissioon. Millaisen Euroopan haluamme, kysyi puheenjohtaja von der Leyen ja viittasi vahvasti EU:lta odotettuun arvojohtajuuteen: ”Euroopan on vastattava historian kutsuun”. Seuraavan kauden tehtävä on rakentaa Euroopan unionista uusi, toimivampi EU2.0 joka on laajentunut ja monipuolisempi mutta johon myös sen jäsenet ovat uudella tavalla sitoutuneita ja jonka tehtävät ovat myös kansalaisille selvät.