Vuorio bloggaa: Yhdysvallat iskee pakotteillaan Iranin talouden ytimeen – tavoitteena parempi diili

Yhdysvaltojen Iran-pakotteiden toinen vaihe astuu voimaan tänään. Pakotteet iskevät nyt Iranin talouden todellisiin peruspilareihin, erityisesti öljykauppaan ja finanssisektoriin. Pakotteita kohdistetaan muun muassa keskuspankin kanssa tehtävään yhteistyöhön, pankki-, satama-, laivanrakennus- ja energiasektoreille sekä noin seitsemäänsataan henkilö- ja yritysvastapuoleen.

Yhdysvallat on hieman luisunut alkuperäisistä periaatteistaan ja on antamassa kahdeksalle maalle määräaikaisen poikkeusluvan tuoda öljyä Iranista. Maat julkaistaan maanantaina, mukana on arvioitu olevan ainakin Intia, Etelä-Korea, Japani, Irak, Turkki ja mahdollisesti myös iranilaisen öljyn suurin tuojamaa Kiina. Muun muassa elintarvikkeiden, lääkkeiden, terveysteknologian ja maataloustuotteiden viennille Iraniin on niin ikään asetettu poikkeuksia humanitäärisin perustein. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että Kiinan markkinoiden sulkeuduttua amerikkalaisilta soijapavuilta, on niitä syyskuussa alkaneen satokauden jälkeen tuotu Iraniin 335.000 tonnia (viime vuonna vastaavana ajanjaksona ei lainkaan).

Suomalaisyritysten menetyksenä merkittävä potentiaali

Suomen vienti Iraniin oli viime vuonna 115 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua edellisvuoteen 50 prosenttia. Kahdeksankymmenen miljoonan kuluttajan Iran on nähty suomalaisyritystenkin keskuudessa yhtenä viimeisistä avautuvista suurista markkinoista. Pitkän eristäytyneisyyden kauden jälkeen patoutuneet investointitarpeet olivat mittavia ja ne osuivat hyvin yksiin suomalaisen osaamisen kanssa. Vireillä olleiden suomalaisprojektien arvo oli arvioiden mukaan yli miljardi euroa ja ne jäävät nyt pitkälti toteutumatta.

Pakotteet ja niihin liittyvät mahdolliset riskit Yhdysvaltain markkinoilla toimittaessa aiheuttavat haasteita ja kaupankäynti Iraniin on pysähtymässä monilta osin. Merkittävä haaste Iranin-kaupan jatkamiselle on se, että maksuliikenne Euroopan ja Iranin välillä on jo nyt pääosin pysähtynyt. EU:lta toivotaan suojatoimia yrityksille ja niihin kuuluu muun muassa suunnitelma perinteisen pankkijärjestelmän maksunvälitystä korvaavan erityisinstrumentin perustamisesta, jonka toivotaan tuovan apua liiketoiminnan jatkamiseen. Sen tekninen toteutus, toimivuus ja sijoituspaikka ovat kuitenkin tässä vaiheessa kysymysmerkkejä, eivätkä eurooppalaiset yritykset laske suunnitelmiaan sen varaan.

Eurooppalaisyrityksistä muun muassa ranskalaiset Total, Peugeot , Renault ja Airbus ovat ilmoittaneet julkisesti vetäytyvänsä Iranin markkinoilta Yhdysvaltain pakotteista johtuen. Sekä auto- että lentokoneteollisuuden pakotteet asetettiinkin voimaan jo elokuussa. Saksalainen kemianalan suuryritys BASF sen sijaan on ilmoittanut jatkavansa liiketoimintaansa Iranissa, mutta noudattavansa tarkasti Yhdysvaltain asettamia pakotteita. Iranissa on siis mahdollista jatkaa liiketoimintaa, etenkin jos ei toimita pakotteiden alle asetettavilla toimialoilla tai sanktioitujen vastapuolten kanssa ja asetuta näin toissijaisten pakotteiden soveltamisen piiriin. Edellä mainittu maksuliikenne on kuitenkin merkittävä haaste myös tällöin.

Trump haluaa Iranin talouden polvilleen

Yhdysvaltojen julkituotuna tavoitteena on saada Iranin talous ”polvilleen” ja sen hallinto muuttamaan toimintatapaansa erityisesti lähialueilla Jemenissä ja Syyriassa. Tältä pohjalta voitaisiin neuvotella vanhan ydinsopimuksen tilalle uusi ja aiempaa parempi ”diili”. Iranin talous on jo tänä vuonna kääntynyt noin neljän prosentin kasvusta ennusteeksi 1.5 prosentin supistumisesta (IMF). Ensi vuonna talouden odotetaan supistuvan 3.6 prosenttia. Lisäksi paikallisen valuutan arvosta on kevään jälkeen kadonnut yli 70 prosenttia, inflaatio on noussut lähes kuuteenkymmeneen prosenttiin ja tuontituotteiden hinnat ovat yli kolminkertaistuneet.

Kysymys siitä, onnistuuko Yhdysvallat tavoitteessaan on vielä vailla vastausta. Iranin presidentti Rouhani ei ole ainakaan vielä saanut lupaa hengelliseltä johtajalta edes neuvotella Yhdysvaltain kanssa tilanteesta. Iran ei myöskään tule lyhyellä aikavälillä myöntymään Yhdysvaltain vaatimuksiin, jotka johtaisivat kasvojen menetykseen. Hieman pidemmällä aikavälillä tilanne kuitenkin johtanee neuvotteluihin, joissa punnitaan paitsi Trumpin hallinnon periksiantamattomuus, myös Iranin hallinnon valmius muuttaa rooliaan Lähi-idän valtataistelussa. Mahdollisen diilin pitää kuitenkin Trumpin näkökulmasta tuolloin näyttää selvältä voitolta.

EK vaikuttamassa eurooppalaisen elinkeinoelämän eturintamassa

EK seuraa aktiivisesti tilannetta ja on toiminut aloitteentekijänä muun muassa BusinessEuropen toimesta OFAC:lle (Yhdysvaltain pakotteiden toimeenpanosta ja seurannasta vastaava virasto) eurooppalaisen elinkeinoelämän nimissä lokakuussa toimitetun kirjeen laadinnassa, jossa pyydetään selventämään pakotteisiin liittyvää ohjeistusta Iranissa yhä auki olevien suomalaisyritysten myyntisaatavien kotiuttamisen edistämiseksi.