Yliopistojen varainhankinnan loppukiri on käynnissä – yrityksillä on vaikuttamisen mahdollisuus

Vahva oma pääoma on kaikkein paras turva yliopistojen autonomialle. Sijoitusten avulla yritys voi tukea juuri haluamaansa yliopistoa ja varmistaa siten sen työrauhaa, muistuttavat EK:n innovaatiopolitiikasta vastaava johtajamme Riikka Heikinheimo ja koulutusasiantuntijamme Mikko Vieltojärvi.

Viime viikkojen keskustelu koulutus- ja tiedepolitiikasta on jälleen osoittanut, että koulutus ja tutkimus tarvitsevat poliittisista suhdanteista riippumatonta rahoitusta. Rahoituksen leikkaukset sekä poukkoileva julkinen keskustelu ovat osoittaneet, ettei pelkkään valtion rahoitukseen voi luottaa. Oli kyse sitten panostuksista osaavan työvoiman kouluttamiseen tai uuden tiedon ja ymmärryksen tuottamiseen tutkimuksen keinoin.

Kaikkein paras turva yliopistojen toiminnan autonomialle on vahva oma pääoma. Siksi korkeakoulujen rahoituspohjaa on laajennettava. Yliopistot ovat keränneet vuoden 2009 yliopistouudistuksen jälkeen kokemusta lahjoitusten keräämisestä, ja valtio on kannustanut yliopistoja varainkeruuseen vastinrahoituksella. Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten yliopistojen sijoitusvarallisuus on kuitenkin kovin vähäistä.

Parhaillaan yliopistoilla on menossa varainhankinnan loppukiri: ensi vuonna valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja yhteensä 67 miljoonalla eurolla, joka on tarkoitus jakaa suhteessa yliopistojen yrityksiltä keräämiin lahjoituksiin. Jokaisella suomalaisesta koulutuksesta ja tutkimuksesta huolta kantavalla on nyt tilaisuus tehdä lahjoituksia yliopistoille loppuvuoden aikana!

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänyt valtion ensi vuoden talousarvioon 67 miljoonaa euroa yliopistojen pääomittamiseen. Rahoitus on peräisin Sitralta, joka päätti vuonna 2019 lahjoittaa 100 miljoonaa yliopistojen pääomittamiseen. Vuonna 2022 jaettava 67 miljoonaa on tarkoitus jakaa yliopistoilla 2,5-kertaisena vastinrahoituksena.