Yrittäjälähettiläs Maria Hanho: Yrittäjyydellä elinvoimaa maalle

Vaissi Oy:n yrittäjä pohtii lähes 200 vuoden kokemuksella, mikä saa perheyrityksen sitoutumaan kotiseutuunsa. Maria Hanhon kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 22.10.

Suomen taloudellinen elinvoima perustuu pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Aivan erityisesti tämä pätee maaseutuun. Kolmannes maamme yrityksistä on maaseudulla, jossa ne työllistävät yhteensä 260 000 ihmistä.

Yleisenä sääntönä voi sanoa, että me pienten paikkakuntien yrittäjät olemme kotiseuturakasta väkeä. Omaan kuntaan on sidoksissa paitsi firman toiminta, usein myös yrittäjän oma elämä – niin historia, nykyhetki kuin tulevaisuus.

Tämä on totta myös omassa perheyrityksessämme. Vaissi Oy:n juuret ovat syvällä Keuruun maaperässä; olemme toimineet täällä vuodesta 1829 alkaen.

Mikä sitten saa yrityksen sitoutumaan omaan kotikuntaansa? Tai mikä painaa vaakakupissa, kun yrittäjä tekee valintaa vaikkapa uuden tuotantolaitoksen sijainnista?

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Kuntaranking-tutkimuksessa on tunnistettu yrittäjämyönteisen kunnan ominaispiirteitä. Niitä ovat veroäyrin kaltaisten mittarien ohella esimerkiksi julkisten yrityspalveluiden toimivuus, kaavoituksen eteneminen, lupakäsittelyn sujuvuus sekä yritysten ja kunnan työnjako elinkeinotoiminnassa. Yrittäjien antamat arvosanat kertovat kaiken kaikkiaan siitä, kuinka joustava, rakentava ja ratkaisuhakuinen oman alueen virkamiehen tai yritysneuvojan asenne on.

Yllä mainitut seikat vaikuttavat myös meidän firman arjessa. Paikallisen toimintaympäristön tärkein avaintekijä on kuitenkin oma henkilöstömme – ne tärkeät ihmiset, jotka pitävät tuotannon käynnissä Keuruulla ja huolehtivat Vaissin kaalikääryleet asiakkaille.

Tähän liittyykin polttava huoli: kuinka varmistaa osaavien työkäsien riittävyys myös pienillä paikkakunnilla? Maaseudulla henkilöstöpulan vaikutukset kohdataan jokaikisenä työpäivänä. On koko Suomen tappio, että tuhansissa firmoissa joudutaan myymään ei-oota ja luopumaan laajennusinvestoinneista, koska työlle ei yksinkertaisesti löydy tekijöitä.

Mitä sitten pitäisi tehdä? Toimin EK:n Yrittäjyysvaltuuskunnassa, joka on pureutunut henkilöstöpulan ratkaisemiseen myös yrittäjyysohjelmassaan. Siinä suositetaan useaa rinnakkaista toimenpidettä, jotta työ ja sen tekijät saataisiin kohtaamaan.

Ensinnäkin koulutusta on tärkeää kehittää työelämävetoisempaan suuntaan. Koulutusta kannattaa suunnata sinne, missä työpaikkojakin löytyy. Työnteon houkuttelevuutta tulee vahvistaa keventämällä verotusta ja päivähoitomaksuja. Vastaavasti sosiaalituen kriteerejä on syytä tarkistaa työssä käyvien hyväksi. Ja jos läheltä ei saa rekrytoitua, on helpotettava ulkomaisen työvoiman palkkausta.

Työmarkkinoille tarvitaan lisää maantieteellistä liikkuvuutta. Samalla on oltava realisti: maaseudulla on vaikeaa saada palkattua työntekijä, jos päivittäinen työmatka on 80 kilometriä suuntaansa. Ulkomaisen työvoiman palkkausta on aika helpottaa ja luopua ns. saatavuusharkinnasta.

Oikotietä ei ole: työvoimapulaa on ratkaistava laajalla keinovalikoimalla. Uskalletaan siis uudistua niin omassa yrityksessä, kotikunnassa kuin koko Suomessa. Huolehditaan yhdessä siitä, että yrittämisen edellytykset säilyvät myös maaseudulla!

Maria Hanho
Vaissi Oy
EK:n yrittäjälähettiläs

Mielipidekirjoitus Keskisuomalaisessa 22.10.2018