Kasvu maksaa velan

Suomi tarvitsee ylisukupolvisen jälleenrakennusohjelman. Emme saa siirtää tuleville sukupolville kestämätöntä velkataakkaa. Kasvu maksaa velan -ohjelma hyödyntää täysimääräisesti uudistuvan ja vastuullisen markkinatalouden mahdollisuudet.

Maan hallituksen tärkein tehtävä syyskuun budjettiriihessä on päättää työllisyyttä tukevista toimista ja tehdä kasvuun perustuva jälleenrakennusohjelma tuleville vuosille. Työllisyyttä parantavia toimia ovat mm. työn asettaminen etusijalle työttömyysturvaa porrastamalla ja poistamalla työttömyysputki sekä panostukset koulutukseen ja osaamiseen.

Koronan ja kestävyysvajeen laskua ei voi siirtää vain tuleville sukupolville. Ensi vuonna on perusteltua tehdä elvyttäviä toimia ja rakentaa pohjaa kasvulle ja työllisyydelle. Näitä panostuksia voidaan rahoittaa EU:n elvytyspaketilla ja valtion omaisuuden myyntituloilla.

Suomi velkaantuu lähivuosina rajusti. Velkaannumme koronakriisin vaikutusten vuoksi tänä vuonna ainakin 15–20 miljardia euroa. Vaikka talouden odotetaan käynnistyvän koronan jälkeen, ensi vuonna pelkästään valtion alijäämä kasvaa seitsemään miljardiin euroon. Pitkän aikavälin kestävyysvaje on tätäkin suurempi. Väestön ikärakenteen vuoksi menot kasvavat noin 500 miljoonaa euroa joka vuosi. Ja kun korot joskus nousevat, yksi prosenttiyksikkö koroissa merkitsee noin 1,5 miljardin lisämenoa.

Esitämme Suomelle Kasvu maksaa velan -jälleenrakennusohjelmassa laajaa kasvua tukevaa rakenneohjelmaa työllisyyden parantamiseksi ja hyvinvointivaltion turvaamiseksi. Ohjelmassa on sekä lyhyellä aikavälillä kasvua tukevia toimia että pidemmän aikavälin rakenteellisia uudistuksia.

Tutustu Kasvu maksaa velan -ohjelmaan (pdf)

Uudistusten ja kasvun tie vai muutoskyvyttömyys ja surkastuminen – kumman valitsemme?

Suomalaisen omistajuuden ja yrittäjyyden vahvistaminen – valtion omistajuuden liudentaminen

Yrittäjyyden ja pk-yritysten tilanne on muuttunut lisäten tarvetta toimintaympäristön parantamiseen entistä kannustavammaksi ja kilpailukykyisemmäksi. Nyt tarvitaan mahdollisimman nopeasti käynnistyvää kasvua, joka nostaa työllisyysasteen yli 75 prosentin (pitkän aikavälin tavoite 78 prosenttia). Se rakentuu korostuneesti pk-yritysten varaan. Kasvua ja uudistumista tukemaan tarvitaan yrittäjiä ja yksityisiä pääomia.

Yrittämisen verotus on pidettävä ennustettavana ja kohtuullisena, jotta saadaan kasvu käyntiin. Perintö- ja lahjavero tulee aluksi laskea vuoden 2011 tasolle ja myöhemmin poistaa kokonaan sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi sekä pidättäytymällä listaamattomien yritysten osinkoverotuksen korotuksista.
Kotimainen omistus turvaa suomalaista työtä ja osaamista. Kansalaisten mahdollisuuksia säästämiseen ja sijoittamiseen eri sijoitustuotteisiin tulee lisätä ja pitää pääomaverotuksen taso ennustettavana yli hallituskausien. Lisäksi kansalaisten mahdollisuuksia omaehtoiseen eläkevarautumiseen tulee edistää voimakkaasti.
Liudennetaan valtion omaisuutta noin 3 miljardia euroa aidosti kasvua tukevien investointien rahoittamiseksi (TKI, viherelvytys, digitalisaatio, liikenneinfra). Toteutetaan liudentaminen oikea-aikaisesti kuluvalla hallituskaudella tavalla, joka tukee pääomamarkkinoiden monipuolistumista. Varoista 500 miljoonaa euroa varataan mahdollisesti vielä myöhemmin tarvittaviin yritysten koronatukiin ja -pääomituksiin.

Joustavat ja kilpailukykyiset työmarkkinat

Pärjääminen kansainvälisessä kilpailussa edellyttää yrityksiltä ketteryyttä ja kilpailukykyä. Tämän vuoksi uudistetaan työlainsäädäntöä yritysten kilpailukykyä tukevaksi niin, että yritysten edellytykset kasvaa ja luoda uutta työtä parantuvat. Viime työmarkkinakierroksen kustannustaso määrittyi juuri ennen koronaa ja on siksi hyvin haasteellinen uudessa tilanteessa.

Toteutetaan vain sellaisia työlainsäädäntöuudistuksia, jotka vahvistavat työllisyyttä.
Lisätään paikallisen sopimisen mahdollisuuksia lainsäädännössä siten, että kaikissa yrityksissä asioista voidaan sopia toisin. Lisäksi käynnistetään alakohtaisten tarpeiden mukaan toimialakohtaiset neuvottelut työehtosopimusten avaamisesta.
Mahdollistetaan määräaikaiset työsopimukset ilman erityistä perustetta, mikä alentaa työllistämisen kynnystä.
Parannetaan työperusteisen maahanmuuton edellytyksiä tavoitteena sen kaksinkertaistaminen, poistaen yhtenä toimenpiteenä saatavuusharkinta. 30 000 työllisen lisäys ulkomailta parantaa budjettitasapainoa 0,9 miljardia euroa (Etla).

Työhön kannustava sosiaaliturvan uudistus

Uudistetaan sosiaaliturvaa niin, että sen laskettavissa olevat työllisyysvaikutukset ovat positiiviset. Tämä merkitsee työn kannustavuuden parantamista myös verotuksen keinoin ostovoima turvaten niin, että työn vastaanottaminen on aina taloudellisesti kannattavampaa kuin tukien varassa oleminen.

Uudistetaan työttömyysturva kannustavammaksi (pidennetään työssäoloehtoa ja alkuomavastuuta, porrastetaan tuen taso työttömyyden keston perusteella sekä lyhennetään tuen enimmäiskestoa). Lopetetaan työttömyysputki. Parannetaan työttömyysturvan oikeudenmukaisuutta toteuttamalla yleinen ansioturva. Työllisyysvaikutus yhteensä noin 20 000 työllistä.
Uudistetaan perhevapaat (vanhempainpäivärahakaudet 1+6+6 kk ja kotihoidontuki 1½ v). Työllisyysvaikutus 6 000–15 100 työllistä. Päivähoitomaksuja on pyrittävä alentamaan, jotta kynnys lisätyön vastaanottamisella alenee.
Uudistetaan asumisen tuet niin, että ne nykyistä paremmin tukevat työllistymistä. Parannetaan työtulojen ja asumistuen yhteensovitusta ja palautetaan toimeentulotukeen asumismenojen todellinen 7 %:n omavastuu. Työllisyysvaikutus noin 2500 työllistä.

Julkisen ja yksityisen yhteistyö sote-alalla – Sotella tehokkuutta

Sote-menojen (22 mrd. euroa vuonna 2019) kasvun hillitsemiseksi ja palveluiden saatavuuden parantamiseksi uudistetaan sote-palvelujen tuotantoa ja rahoitusta. Tämä edellyttää hyvien käytäntöjen levittämistä, kilpailun lisäämistä, asiakkaan valinnanmahdollisuuksien lisäämistä sekä yksityisen ja julkisen sektorin nykyistä toimivampaa yhteistyötä. Samalla on kannustettava myös omavastuuseen tätä tukevalla lainsäädännöllä. Julkisten sote-palveluntuottajien valvonta on nostettava yksityisten tasolle. Välittöminä toimina tämä merkitsee sotelaki-luonnoksen pahimpien epäkohtien poistamista, jotta yhteistyö ei vähenny nykyisestä.

Poistetaan sote-lakiluonnoksesta maininnat maakuntien velvollisuudesta omalla tuotannolla turvata alueensa palvelutarve ja mahdollistetaan ostopalvelujen sekä ulkoistusten hyödyntäminen nykymallin mukaisesti.
Poistetaan sote-uudistuksesta maakunnan mahdollisuus yksipuolisesti irtisanoutua aiemmin tehdystä palvelutuotannon ulkoistussopimuksesta.
Otetaan huomioon potilasdirektiivin vaatimukset yhdenmukaisesta korvaustaksasta muissa EU-maissa ja kotimaassa.
Sote-palveluissa on saavutettavissa merkittäviä laadun parannuksia ja kustannussäästöjä digitalisaation tehokkaalla hyödyntämisellä. Kehitetään kansallista terveystietovarantoa, jota kartutetaan potilastiedon ja genomitiedon ohella itse tuotetulla mittaustiedolla, hyödynnettäväksi niin julkisessa kuin yritysten t&k:ssa. Lääketieteen, terveysteknologian ja tekoälyn läpimurtojen ansiosta ihmiset saavat yksilöllistä hoitoa.

Investointeja ilmastonmuutoksen ratkaisuun – EU:sta lisäpotkua

EU:n elpymispakettia on hyödynnettävä aktiivisesti ja suunnattava kansalliset elvytystoimet tehokkaasti kestävien investointien ja verotusratkaisujen edistämiseen. Ilmastohaaste edellyttää mittavia investointeja Suomen sähköistämiseen ja TKI-panostuksia. Lisäksi on huomioitava muut päästöttömät teknologiat, joilla korvataan fossiilisia polttoaineita tai estetään kasvuhuonekaasujen pääsy ilmakehään. Ilmastoratkaisuissa on hyödynnettävä toimialakohtaisia vähähiilisyyden tiekarttoja.

Alennetaan teollisuuden sähkövero EU-minimiin ja siirretään datakeskukset ja lämpöpumput teollisuuden sähköveroluokkaan (noin 40 miljoonaa euroa, kun poistetaan fossiilisten veronpalautus). Alennetaan palveluyritysten sähköverotusta vähintään 100 miljoonalla eurolla. Tavoitteena yksi yhteinen sähköveroluokka teollisuudelle ja palveluille. Jatketaan sähköintensiivisen teollisuuden päästökauppakompensaatiota vuosille 2021–2030 (rahoitus huutokauppatuloista).
Varmistetaan keskitetyllä johtamisella EU:n viherelvytysvarojen sekä kansallisten työkalujen, kuten TEMin energiatukien ja TKI-rahoituksen tehokas käyttö, siirtymiseksi vähäpäästöisyyteen.
Yritysten tuottamat ratkaisut – ja vihreä rahoitus niiden mahdollistajana – ovat kustannustehokas tapa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi: markkinamekanismin toimivuus on varmistettava ja innovatiivisia julkisia hankintoja on lisättävä. Rahoitusalan säätelyä ei saa kiristää niin, että sen kyky rahoittaa kasvua ja investointeja heikentyy.

Nopeat väylät, tehokkaat kuljetukset – liikenneverkot kasvun veturiksi

Liikenneväylien kehittämisellä on vahvistettava kasvun edellytyksiä ja yritysmyönteistä toimintaympäristöä, samalla tuetaan ilmastotavoitteiden saavuttamista. Liikenteen päästöt voidaan puolittaa 2030 mennessä alan julkaiseman tiekartan mukaisesti. Logistiikkaan ei voi kohdentaa lisäkustannuksia: tieliikenteen polttoaineverotuksen kiristäminen edelleen heikentäisi kuluttajien ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä.

Lisäpäätöksiä investoinneista teiden ja ratojen parantamiseen tulisi tehdä miljardiluokan edestä hyödyntäen EU:n elpymispakettia ja omaisuustuloja. Infrahankkeilla vauhditetaan myös niihin kytkeytyvää muuta rakentamista.
Merkittäviä investointeja liikenneinfraan on jatkettava priorisoimalla runkoverkkojen kehittäminen osana 12-vuotista suunnitelmaa.
- Nopean junaliikenteen edistäminen mittavilla uusinvestoinneilla 5–10 miljardia euroa
- Rataverkon sähköistäminen ja tavarakuljetusten täsmätarpeet 0,4 miljardia euroa
- Teiden runkoverkon akuutti parantamistarve on 2–3 miljardia euroa
- Samalla perusväylänpidon rahoitustaso tulee vakiinnuttaa vähintään 1,4 miljardin euron vuositasolle
Päästöjen vähentämiseksi tulee uudistaa autokantaa alentamalla autoveroa ja korvaamalla se päästöohjaavammalla ajoneuvoverotuksella. Yrityksiä ja työntekijöitä tulee kannustaa valitsemaan erittäin vähäpäästöisiä työsuhdeautoja.

Tutkimus, kehitys ja innovaatiotoiminta kasvu-uralle – tavoitteena 4 % bkt-osuus

Määrätietoisilla toimilla Suomi pystyy kuromaan kiinni sijansa kansainvälisenä osaamisen ja innovaatiotoiminnan kärkimaana. Iso mahdollisuus juuri nyt on EU:n elvytysvarat. Tämä mahdollistaa merkittävän TKI-hypyn. Toimet vaativat tehokasta koordinointia yli hallitusohjelmakausien. TKI-tiekartta on valmis, se nivoo yritysten ja tutkimuksen toimenpiteet valtion toimiin unohtamatta koulutusta.

TKI-järjestelmän on oltava yritysvetoinen, avoin kaikille ja kannustettava myös kansainväliseen yhteistyöhön. Kilpailutus, instrumentit ja kriteerit ohjaavat muutosta. Hyödynnetään täysimääräisesti EU-rahoitus, laajennetaan kehitettyjä uusia kumppanuusmalleja ja kannustetaan TKI:n lisäämiseen myös verotuksen keinoin.
Koulutusta ja tutkimusta sekä ulkomaisten huippuosaajien houkuttelua on suunnattava varmistamaan osaavat tekijät kasvualoille (mm. ilmastonmuutoksen ratkaisut ja digitalisaatio).
Kasvun tavoittelu vauhdittaa yritysten t&k-panostukset nousuun ja korona osoitti digitalisaation voiman kaikilla toimialoilla. Julkisen sektorin vastuulla olevien digitoimenpiteiden resurssit on varmistettava.

Vienti vetämään – avoin kauppa ja kansainvälisesti kilpailukykyiset yritykset

Viennin elpyminen on ratkaisevaa Suomen talouden toipumiselle ja työllisyydelle. Uhkakuvat protektionismin vahvistumisesta lisääntyvät EU:n sisällä ja Suomen tärkeimmissä kauppakumppanimaissa. Suomen ja EU:n tulee varmistaa sisämarkkinoiden toimivuus ja kilpailukykymme globaalilla pelikentällä.

Suomen tavara- ja palveluviennin kasvattamiselle tulee kansainvälisen kasvun ohjelmassa asettaa selkeät prioriteetit sekä tulostavoitteet mittaristoineen. Team Finlandin vienninedistämisen resursseja tulee vahvistaa siten, että ne ovat muiden Pohjoismaiden tasolla. Vienninrahoituksen toimintakyky on varmistettava ja otettava käyttöön erityisesti pk-yrityksille suunnatut suorat vientiluotot. Tullin tehtävien lisääntyessä, tulee sille varmistaa riittävät lisäresurssit ja minimoida yrityksille aiheutuvat toimitusviiveet.
EU:n ja Suomen kauppapolitiikan toimintakykyä on vahvistettava kaupan vapauttamisen ja sääntöjen toimeenpanon edistämiseksi. Uusia kauppa- ja investointisopimuksia on saatava nopeammin voimaan ja vanhojen sopimuksien toimeenpanoa on tehostettava.
EU:n sisämarkkinoilla on pidettävä kiinni valtiontukisäännöistä sekä samalla puututtava EU:n ulkopuolelta tulevaan markkinoita vääristävään kilpailuun. Suomalaisyritysten mahdollisuudet osallistua EU:n elpymispaketin puitteissa toteutettaviin julkisiin investointeihin on varmistettava.

Maailman paras koulutus – kaikki pidetään mukana

Hyvä koulutus ja maailman paras osaaminen on kasvun, uudistumisen ja kilpailukyvyn edellytys sekä yhteiskunnan tukipilari. Koulutusjärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä on edelleen jatkettava määrätietoisesti hyvässä vuorovaikutuksessa koulutustoimijoiden, tutkimuksen, opettajankoulutuksen ja elinkeinoelämän kesken.

Puretaan koronapandemian aiheuttamaa opiskelijasumaa lisäämällä hallituskauden loppuun asti vuosittain nuorten ensimmäistä tutkintoa suorittavien aloituspaikkoja tarvealoille. Paikat kohdistetaan tasan ammatillisen ja korkea-asteen kesken.
Luovutaan oppivelvollisuuden pidentämisestä ja keskitytään ratkaisemaan todellisia ongelmia syrjäytymisessä. Perustaidot on saatava kuntoon jo peruskoulussa ja perustason mielenterveyspalvelut kouluihin.
Jatketaan digitaalisten oppimisympäristöjen käytön laajentamista ja digipedagogiikan kehittämistä – myös peruskoulussa. Digitalisaatio tuo opetuksen kehittämiseen oppijalähtöisen otteen sekä monipuolisuutta koulutuksen saavutettavuuteen kansallisesti ja globaalisti.