Kansainvälinen vertailu: Energiaverohelpotukset laajasti käytössä Suomen kilpailijamaissa

Sähkön kokonaiskustannus on yksi Suomen kansantalouden merkittävimpiä kilpailutekijöitä, joka vaikuttaa olennaisesti myös kykyymme houkutella investointeja. Siksi Suomessa on muiden maiden tapaan käytössä erilaisia energiaverohelpotuksia. Ns. energiaveroleikkuri on keino tasoittaa suomalaisten vientiyritysten kilpailutilannetta, mutta siitä huolimatta esimerkiksi Ruotsi on teollisuuden kannalta edullisempi sähkönkäyttömaa. Suomella on kirittävää myös palvelujen ja datakeskusten sähköverokohtelussa.

EK on teettänyt selvityksen yritysten sähkönkäytön kustannuksista kymmenessä eri maassa. Selvitys tehtiin vertailemalla viiden erityyppisen sähkönkäyttäjän kustannuksia Pohjoismaissa, Saksassa, Iso-Britanniassa, Hollannissa, Puolassa, Virossa ja USA:ssa. Selvityksen laati Pöyry Management Consulting Oy.

Tulosraportin infografiikan mukaan Suomen asema vaihtelee käyttökohteesta riippuen. Huomiota herättävää on se, että teollisuuden osalta tärkeimmät kilpailijamaamme Ruotsi ja Saksa ovat sähkökustannuksissa Suomea edullisemmat. Muihin maihin nähden Suomen energiaveroleikkuri tasoittaa teollisuuden kilpailutilannetta. Energiaveroleikkurilla tarkoitetaan menettelyä, jossa energiaintensiivisille teollisuusyrityksille palautetaan osa energiaverosta (ks. tarkempi kuvaus tämän tiedotteen lopussa).

Sähköveron tasolla on merkittävä vaikutus myös palvelusektorin kustannuskilpailukykyyn, joka kohtaa kansainvälisen kilpailun esimerkiksi etäkaupassa ja matkailussa. Suomi sijoittuu vertailussa vasta keskivaiheille, kun tarkastelussa on suuri vähittäiskauppa tai täysrobotisoitu logistiikkakeskus.

Sen sijaan pienen (< 5MW) datakeskuksen osalta Suomi on neljänneksi kallein. Suomessa ainoastaan isot yli 5 MW:n datakeskukset pääsevät alemman sähköveron piiriin, vaikka lainsäädäntö pakottaa kotimaiset toimijat hajauttamaan huoltovarmuussyistä omat datakeskuksensa asettua rajaa pienempiin yksiköihin.

Teollisuuden verohelpotukset käytössä kaikissa vertailumaissa

Selvityksessä eritellään, millä tavoin sähkön kokonaiskustannus eri maissa muodostuu eri osatekijöistä (sähkön markkinahinta, sähköverkkomaksut, sähköverotus sekä erilaiset veroluonteiset maksut). Veroluonteisia maksuja ovat esimerkiksi Saksassa uusiutuvan energian ja yhteistuotannon tukimaksut sekä USA:ssa energiatehokkuusmaksut.

Vastaavasti kaikissa vertailumaissa kyseisiä veroja ja veroluonteisia maksuja myös hyvitetään, jotta energiaintensiiviset yritykset eivät kärsi kohtuutonta kilpailuhaittaa. Hyvityksen toteutustapa vaihtelee – käytössä on niin vapautus-, porrastus- kuin palautusjärjestelmiä (kuten Suomen energiaveroleikkuri).

Toteutustapaa olennaisempaa on kuitenkin lopputulos eli sähkön kokonaiskustannusten taso suhteessa kilpailijamaihin. Suomen viennille on elintärkeää käyttää kaikki keinot, joilla saamme tasoitettua esimerkiksi maantieteellisen etäisyyden tuomaa kilpailuhaittaa.

Sähkön markkinahinta oli Suomessa jonkin verran Norjaa ja Ruotsia kalliimpi asettuen lähelle Saksan tasoa vuonna 2017.

Palvelusektorin sähkövero alemmaksi – Suomella kirin paikka datakeskuskilpailussa

Sähkön merkitys kustannustekijänä kasvaa esimerkiksi digipalveluissa sekä vähittäiskaupan ja logistiikka-alan globaalissa kilpailussa. Jotta Suomi olisi kilpailukykyinen yritysten sijoittumispaikka, digitalisoituvassa maailmassa olisi aiheellista alentaa palvelujen sähköveroa.

Toimiva digi-infra luo pohjan uudistuvalle ja kansainvälisesti kasvavalle liiketoiminnalle. Suomi ja Ruotsi ovat kilpailleet pitkään siitä, kumpi pystyy tarjoamaan datakeskuksille houkuttelevamman sähköverojärjestelmän.

Isojen datakeskusten osalta Suomi menetti etulyöntiasemansa vuoden 2017 alussa, kun Ruotsi alensi sähköverotusta EU:n minimitasolle. Samalla Ruotsi pudotti tehorajaa niin, että pienetkin yksiköt pääsevät alemman sähköveron piiriin. Suomessa tulisi tehdä samoin eli ottaa isot datakeskukset energiaveroleikkurin piiriin sekä hyväksyä kaikki datakeskukset alempaan sähköveroluokkaan. Kilpailukykyisestä digi-infrasta hyötyvät kaikki toimialat.

Tutustu sähkökustannusselvityksen tulosraporttiin.

Lisätietoja:
Elinkeinoelämän keskusliitto EK: asiantuntija Kati Ruohomäki, etunimi.sukunimi@ek.fi, 040 767 5684
Pöyry Management Consulting Oy: johtaja Jenni Patronen, etunimi.sukunimi@poyry.com, puh. 040 754 4922

—————————————————————————————————

TAUSTAA SUOMEN SÄHKÖVEROJÄRJESTELMÄSTÄ

  • Sähköverossa on käytössä kaksi maksuluokkaa käyttötarkoituksen mukaan:
    • Kotitaloudet ja palvelut ovat 1-sähköveroluokassa (22,4 euroa/MWh)
    • Teollisuus, isot datakeskukset (yli 5 MW) ja ammattimainen kasvihuoneviljely 2-veroluokassa (6,9 euroa/MWh).
  • Suomessa on käytössä ns. energiaveroleikkuri, jonka kautta energiaintensiivinen teollisuus ja ammattimainen kasvihuoneviljely saavat energiaverotuksen veronpalautusta:
    • Veronpalautuksen määrä on 85 prosenttia kynnysarvon (50 000 euroa) ylittävästä veromäärästä
    • Lähes 90 % veronpalautusta saaneista yrityksistä on vientiyrityksiä.
    • Veronpalautuksista noin 80 % kohdistuu sähköveroon – sähkön tuotannosta taas noin 80 % on hiilidioksidineutraalia. Palautusjärjestelmä ei siis kannusta fossiilisen energian käyttöön, eikä toimi ilmastopolitiikan tavoitteiden vastaisesti.

 

Lisätiedot:

Kommentit

Kommentoi