Raportti: Ilmastonmuutokseen varautuminen saatava Suomessa uuteen vaiheeseen

EK on teettänyt konsulttiyhtiö Deloittella selvityksen, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen aiheuttamia liiketoimintavaikutuksia ja riskejä vuoteen 2050 mennessä. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen skenaariotyö, joka on tehty elinkeinoelämän keskeisten toimialojen näkökulmasta puhtaasti yritystoiminnan muutoksiin keskittyen.

Maailmalla riehuvat metsäpalot, tulvat ja Suomen talvimyrskyt ovat varhaisia esimerkkejä ilmiöistä, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä ilmastonmuutoksen seurauksena. Nykyisellä ilmastopolitiikalla ja -toimenpiteillä maailma etenee kohti yli 3 asteen lämpenemistä. Se tarkoittaa suomalaisyrityksille yhtäaikaisia investointitarpeita sekä ilmastonmuutoksen hillintään että siihen sopeutumiseen.

Mihin yritysten on syytä varautua?

Deloitten selvityksessä tarkasteltiin vuotta 2050 erilaisten skenaarioiden avulla (1,5 ja 4 asteen lämpenemispolut sekä erilaiset kauppapoliittiset kehityskulut). Analyysi osoitti, että ilmastonmuutoksen fyysiset vaikutukset (sääolot, ympäristömuutokset) aiheuttavat yrityksille vuoteen 2050 mennessä huomattavia muutoksia raaka-aineiden saatavuudessa, logistiikkareiteissä ja tuotannon sijoittumisessa. Sen rinnalla on varauduttava ilmastonmuutoksesta johtuviin epäsuoriin yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin muutoksiin, jotka vaikuttavat eri toimialojen kannattavuuteen, investointien rahoitettavuuteen, väestön muuttoliikkeisiin ja osaajien saatavuuteen.

Yhdeksän eri toimialan näkökulmat huomioiden tunnistettiin todennäköisiä ilmiöitä ja riskejä, joihin suomalaisten yritysten kannattaa varautua:

  • Teollisuus kärsii ilmastonmuutoksen suorista vaikutuksia palvelualoja enemmän. Toimitusketjujen muutokset, raaka-aineiden hinnan nousu ja arvaamattomat tuotanto-olosuhteet muissa maanosissa vaikuttavat suoraan teollisen toiminnan kannattavuuteen. Palvelualoille vaikutukset tulevat epäsuorasti yleisen taloustilanteen ja esimerkiksi kulutuskehityksen kautta.
  • Vähähiilinen ja voimakkaasti sähköistyvä yhteiskunta muuttaa energiajärjestelmän toimintaa ja vaatimuksia merkittävästi. Tarvittavien energiainvestointien toteutumiseen vaikuttaa toimintaympäristön ennakoitavuus ja eri toimialojen energiatarve tulevaisuudessa.
  • Väestöliikkeet kasvavat jyrkästi vuoteen 2050 mennessä, jos laajoista alueista tulee asuinkelvottomia tai työskentelyolosuhteista sietämättömiä. Maahanmuutto vaikuttaa yritysten työvoiman saatavuuteen mutta myös kotimaiseen kysyntään.
  • On varauduttava siihen, että ilmastopolitiikka linkittyy entistä vahvemmin kauppapolitiikan ja geopolitiikan kanssa. Vientivetoisen maamme kannalta on iso ero siinä, lähtevätkö maailman maat tavoittelemaan päästövähennyksiä avoimen kaupan ja yhteistyön kautta vai syveneekö protektionismi.
  • Vähäpäästöisten teknologioiden t&k-edelläkävijyys voi tuoda Suomelle huomattavaa kansainvälistä menestystä. Se edellyttää kuitenkin lisää panostuksia ja onnistumisia niiden kaupallistamisessa.
  • Ilmastonmuutos voi vahvistaa maamme investointivetovoimaa. Suomen on tärkeää profiloida itseään vähäisten ilmastoriskien ja kestävien sijoituskohteiden maana. Teknologisen osaamisen ohella uskottavuutta lisää valtion ja yksityisen sektorin yhtenäinen sitoutuminen ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.

Neljä askelta yritysten ilmastovarautumiseen

Deloitte-selvitys sisältää maanosakohtaisia tarkasteluita ja mahdollisia tulevaisuuskuvia vuodelle 2050, joita myös yksittäisten yritysten kannattaa hyödyntää niiden edetessä omassa skenaariotyössään:

  • Oman arvoketjun kartoittaminen ilmastoriskien kannalta: missä maanosissa ja valtioissa tapahtuvilla muutoksilla on merkitystä oman yrityksen kannalta?
  • Tietopohjan kerääminen: millaisia fyysisiä vaikutuksia ja yhteiskunnallisia muutoksia näillä maantieteellisillä alueilla on odotettavissa ilmastonmuutoksen seurauksena? Mitkä epävarmuudet ja lähtöoletukset niihin vaikuttavat? Millaisten muuttujien varaan eri skenaariot rakennetaan?
  • Skenaarioanalyysi: miten vaihtoehtoiset skenaariot vaikuttaisivat omaan liiketoimintaan? Mitä yhtäläisyyksiä eri skenaarioiden väliltä löytyy, joiden voi olettaa suhteellisella varmuudella toteutuvan?
  • Jatkotoimenpiteet: miten yrityksen tulisi varautua tunnistettuihin vaikutuksiin? Millaisia strategisia ja operatiivisia päätöksiä kannattaisi tehdä ja millä aikavälillä? Millaiset kustannukset ja hyödyt toimenpiteillä on?

Tutustu raporttiin ja sen tiivistelmään.

Jatketaan keskustelua Twitterissä:
#ilmasto2050

Lisätiedot EK:ssa

Kommentit

Kommentoi