EK:n vaihtoehto oppivelvollisuuden pidentämiselle: Lisää tukea oppimiseen ja perustason mielenterveyspalvelut kouluihin

Oppivelvollisuuden pidentäminen on tehoton, kallis ja ennen kaikkea liian myöhäinen vaihe kiriä nuorten osaamisvajeita ja ehkäistä syrjäytymistä. Maksuttoman toisen asteen sijaan EK esittää yksilöllistä tukea oppimiseen ja perustason mielenterveyspalveluja kouluihin.

Suomalaisen koulujärjestelmän akuutein ratkaistava kysymys on, miten lisätä toisen asteen suorittaneiden määrää ja kuinka vähentää keskeyttämistä ammatillisissa opinnoissa. Tämän rinnalla EK korostaa tarvetta ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja nostaa nuorten aikuisten työllisyysastetta.

Hallitus ajaa ratkaisuksi oppivelvollisuuden pidentämistä 18-vuotiaaksi asti sekä maksuttomuutta toisen asteen opinnoissa 20:een ikävuoteen. Oppivelvollisuuden pidentämisen vaihtoehdoksi EK esittää sitä, että koululaisten osaamisvajeisiin ja syrjäytymisriskiin tartuttaisiin mahdollisimman varhaisesta vaiheesta alkaen. Olennaista on vastata mielenterveyttä koskeviin tuen tarpeisiin siellä missä lapset ja nuoret ovat –  peräti joka viides nuori kärsii mielenterveysongelmista.

EK:n vaihtoehto oppivelvollisuuden pidentämiselle:

1. Otetaan käyttöön EK:n esittämä osaamistakuu ja varmistetaan jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle sujuva luku- ja kirjoitustaito sekä matematiikan perusosaaminen.
2. Lisätään oppimisen yksilöllistä tukea alakoulusta alkaen.
3. Otetaan käyttöön oppimisanalytiikka opettajien apuna oppimisen tuen (esim. tukiopetus) oikea-aikaiseksi kohdentamiseksi
4. Luodaan yläkouluvaiheeseen yksilöllinen, tuettu polku ammattiopintoihin 15 % ikäluokasta.
5. Tehostetaan ohjausta yläkoulussa, lukiossa ja ammattiopinnoissa.
6. Lisätään ammattiopinnoissa tukea oppimiseen niin koulussa kuin työpaikalla.
7. Huolehditaan oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut yhdenvertaisesti saataville eri puolilla maata peruskoulussa, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa.
8. Viedään perustason mielenterveyspalvelut kouluihin – apu lapsille, nuorille ja perheille ennen kuin ongelmat kasvavat liian suuriksi.
9. Tarkistetaan oppilas- ja opiskelijahuollon (lääkärit, psykologit) koulutusmääriä ja lisätään kouluterveydenhuollon osaamista mielenterveysasioissa.
10. Tuetaan heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia nuoria jo käytössä olevan oppimateriaalilisän avulla.

Oppivelvollisuuden pidentäminen ei osu maaliin

EK:n arvion mukaan hallituksen ajama oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole oikea keino ratkaista oppimisvaikeuksia ja ehkäistä syrjäytymistä.  Se on päinvastoin tehoton keino ja liian myöhäinen vaihe yrittää paikata opiskelumotivaatiossa ja perustaidoissa olevia puutteita. Jos perusta ei ole kunnossa, ei toisen asteen opinnoissa pärjäämiseen ole edellytyksiä.

Vähintään yhtä merkittävää on se, että oppivelvollisuuden pidennyksellä ei päästä puuttumaan mielenterveysongelmiin, joiden yleistyminen on merkittävä opintojen keskeyttämistä selittävä tekijä ja nuorten aikuisten eläköitymisen syy.

Julkisen talouden säästöpaineiden valossa on myös todettava, että hallituksen oppivelvollisuusesitys on poikkeuksellisen kallis uudistus. Suurin osa määrärahalisäyksistä kohdistuu kaikille lukiolaisille ja ammattiin opiskeleville ilmaisiin oppimateriaaleihin ja matkoihin.

Riskinä, että oppivelvollisuusiän pidentäminen ja maksuton toinen aste rapauttaa ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset vastata työelämän osaajatarpeisiin ja jatkuvan oppimisen haasteisiin. Ammatillisen koulutuksen rahoituksella ei voida paikata peruskouluvaiheessa syntyneitä puutteita.

Oppivelvollisuuden pidentämiselle ei ole perusteita senkään puolesta, että koulutustakuu toteutuu jo nyt varsin hyvin: vuonna 2019 peruskoulun päättäneistä 98,8 % sai opiskelupaikan peruskoulun jälkeen.