EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta: Kilpailukykysopimus on kaikkien suomalaisten etu
Kilpailukykysopimuksen syntyminen on kaikkien suomalaisten etu, korostaa Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta. Alahuhta puhui kilpailukykysopimuksen merkityksestä EK:n kevätkokouksen seminaarissa Finlandia-talossa.
”Kilpailukykysopimuksen henki on se, että lyhyen tähtäimen sijaan katsomme vähän kauemmas ja tavoittelemme koko Suomen etua. Sopimus ei syntyessään ratkaise ongelmiamme, mutta se on askel oikeaan suuntaan. Lähes neljän prosentin yksikkötyökustannusten vähentäminen olisi huomattavaa edistymistä. Tämän lisäksi vuoden 2017 nollakorotus kaventaisi kustannuseroa Ruotsiin ja Saksaan noin kahdella prosentilla. Kun nämä tekijät yhdistetään seuraavinakin vuosina tavoiteltavaan maltilliseen palkkapolitiikkaan, saavutettaisiin varsin merkittävä kilpailukyvyn parannus.”
Kilpailukykysopimuksen soveltamisneuvottujen määräaika on toukokuun lopussa.
”Neuvotteluissa on vielä paljon avoimia asioita ja paljon tehtävää. Viime viikkoina sopimukselle on esitetty uusia ehtoja ja uhattu sen kaatamisella. Näistä paineista huolimatta käynnissä olevissa neuvotteluissa on tärkeää edetä niin, että tavoitteet täyttyvät. On luonnollisesti myös erittäin tärkeää, että sopimukselle saadaan laaja kattavuus, ja että yritysten toiminnan kannalta kriittinen logistiikkaketju saadaan mukaan,” Alahuhta korostaa.
Yli vuoden kestäneet neuvottelut ovat omalta osaltaan todistaneet, että keskitettyjen palkkaratkaisujen aika on ohi. EK:n tämän kuun alussa voimaan tulleen sääntömuutoksen myötä Suomessa ei enää jatkossa tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja.
”Liittokohtaiset palkkakierrokset lisäävät joustavuutta. Tavoitteenamme on kuitenkin, että asioista päätetään yhä enemmän työpaikoilla. Siellä yritysten asiat tunnetaan parhaiten. Suomessa tähän on hyvät edellytykset, sillä luottamus työpaikoilla on tutkimusten mukaan Euroopan kärkitasoa.”
Paikallinen sopiminen on erittäin tärkeää koko suomalaiselle yrityskentälle.
”Pitkään jatkuneissa kilpailukykyneuvotteluissa mahdollisuus lakitien käyttämiseen ja siten merkittävään etenemiseen paikallisessa sopimisessa valitettavasti kariutuivat. Tämä oli meille suuri pettymys. Neuvotteluja käydään nyt muutamasta paikallisen sopimisen keskeisestä kysymyksestä liittojen kesken. Tämäkin antaa mahdollisuuden saada hyviä edistysaskeleita paikalliseen sopimiseen.”
Vaikka työmarkkinoiden kehittäminen vie Suomen taloutta oikeaan suuntaan, se ei riitä. Alahuhta näkee, että me tarvitsemme tulevaisuudenuskoa.
”Jotta me suomalaiset uskoisimme siihen, että pystymme kehittymään edistyksellisimpien maiden tahtiin, tarvitsemme yhteisen vision, päämäärän, joka auttaa meitä erottautumaan globaalissa kilpailussa. On selvää, että koulutuksen ja tutkimuksen jatkuva vahvistaminen on ainoa tie saada Suomi kukoistamaan pitkälläkin aikajänteellä. Tarvitsemme myös rohkeutta.”
”Niin hyvinä kuin vaikeina aikoina meidän on tehtävä yhä enemmän ja paremmin töitä osaavan ja rohkean Suomen vision eteen. Kun tiedämme mihin pyrimme ja millä keinoilla, tuloksia tulee ja tulevaisuudenusko vähitellen voimistuu. Alamme luottaa itseemme.” Yliopistojen tulisi entistä vahvemmin profiloitua ja keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Laadukkaita koulutusyliopistoja voi olla lukuisia, mutta tutkimus ei voi olla liian hajautettua, painottaa Alahuhta.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:
Viestintäjohtaja Jenni Järvelä, puh. 040 556 7156, jenni.jarvela@ek.fi
