Analyysi EU:n hiilitulleista: Yritykset tarvitsevat tasaisen pelikentän, mutta keinot valittava tarkkaan
Hiilitullien käyttöönotto olisi EK:n arvion mukaan erittäin merkittävä järjestelmämuutos, johon sisältyy mahdollisuuksia mutta myös huomattavia riskejä niin ilmastotoimien kuin kauppasuhteiden kannalta. Tuoreen selvityksen mukaan hiilitullit saattaisivat jopa vaikeuttaa suomalaisen ilmastotehokkaan teollisuuden vientiä maailmalle.
Hiilitullit ovat EU:n tulevan komission Green Deal -ohjelman puhutuimpia uusia esityksiä. EU-alueelle saapuville tuontituotteille asetettavilla hiilitulleilla (carbon border tax) olisi tarkoitus tasoittaa pelikenttää ja luoda reilumpaa kilpailua EU:n sisäisillä markkinoilla.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on teettänyt hiilitulleja koskevan taustaselvityksen, jonka on laatinut Ohela Consulting. Päällimmäisenä huomiona selvityksessä korostetaan edessä olevan valmistelun haastavuutta: hiilitullien toteutustapa on vielä täysin auki – mitä tuotteita se suojaisi, miten määriteltäisiin tuotteiden hiilipäästö (hiilijalanjälki) ja se, miten hiilitulli yhdistettäisiin päästökauppaan ja kansallisiin hiiliveroihin.
Hiilitulliselvityksen keskeisiä johtopäätöksiä:
- Hiilitullit ovat teoriassa hyvä työkalu tasaamaan kilpailua EU:n sisämarkkinoilla. Päästöt voivat vähentyä, jos kulutus vähenee tuonnin kallistuttua.
- Vastaavasti vientiteollisuudessa – ja osin myös kotimarkkina-aloilla – tilanne voi olla päinvastainen. Ne toimivat pitkissä arvoketjuissa ja hyödyntävät laajasti välituotteita myös EU:n ulkopuolelta. Siksi niiden kustannukset voivat kasvaa tuonnin kallistuttua. Tästä syystä myös Suomen vientiteollisuuden kilpailukyky voisi heiketä (Lehtomaa, 2017).
- EU:n vientiyritykset, jotka toimivat globaaleilla markkinoilla, tarvitsevat jatkossakin ilmaisia päästöoikeuksia kompensoimaan kilpailuhaittaa.
- Hiilitullien käytännön toteutus voi osoittautua haastavaksi, alkaen siitä, kuinka vaikeaa on määrittää tuotteen hiilijalanjälkeä EU:n rajalla. On myös varauduttava kustannuksiin, jotka järjestelmän pyörittämisestä koituu.
- Kauppapolitiikan tilanne on maailmalla muutoinkin äärimmilleen jännittynyt. Uuden tullityökalun yksipuolinen käyttöönotto voi johtaa vastatoimiin, joita on vaikea ennakoida ja hallita. Samoin on auki se, kuinka hiilitulli saataisiin toteutettua WTO-sääntöjen mukaisesti.
- Toteutus ja soveltaminen ratkaisevat. On syytä harkita tarkkaan, kuinka korkealle aktiivisen käyttöönoton kynnys on syytä asettaa, vaikka hiilitullit lopulta hyväksyttäisiin osaksi EU:n neuvottelupakkia.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on esittänyt EU:lle ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Maailman kunnianhimoisimpien päästövähennysten rinnalle on löydettävä ratkaisut siihen, kuinka taataan eurooppalaisten yritysten kilpailukyky globaaleilla markkinoilla.
EK:n mukaan on hyödyllistä selvittää, voitaisiinko hiilitulleja käyttää EU:n ilmastopolitiikan täydentävänä ohjauskeinona. Samalla on varmistettava, että tehokkaasti ja markkinaehtoisesti toimiva päästökauppa säilyy jatkossakin EU:n keskeisimpänä ohjauskeinona.
Nyt on ajankohtaista vahvistaa entisestään päästökauppaan liittyviä suojakeinoja, joilla ehkäistään myös ulkoa tulevan viennin aiheuttamaa kilpailuhaittaa (päästökaupan ilmaisjako ja sähkön hinnannousun kompensointi). Myös epäreiluun valtiontukeen kohdistuvien tuontisuojainstrumenttien käyttöä on tehostettava EU:ssa.
Tutustu Ohela Consultingin hiilitulliselvitykseen.
Lue lisää EU:n Green Dealistä EK:n verkkouutisesta.
