EK: Asiakaslähtöisyys haastaa ammatillisen koulutuksen uudistumaan

Suomessa valmistellaan vuosikymmenten suurinta koulutusuudistusta – ammatillisen koulutuksen reformia. Elinkeinoelämän näkökulmasta uudistus tulee tarpeeseen. Työpaikalla tapahtuvaa oppimista halutaan lisätä, mikä edellyttää EK:n mukaan kuitenkin täsmennyksiä eri osapuolten vastuisiin ja pelisääntöihin. EK ehdottaa myös ammatillisen koulutuksen siirtymistä osakeyhtiömuotoon.

Oppisopimus ja koulutussopimus joustavasti yritysten käyttöön

Yritykset nähdään jatkossa opiskelijan rinnalla ammatillisen koulutuksen asiakkaina ja työelämällä on tärkeä rooli myös osaamisen arvioinnissa.

Oppisopimuksen rinnalle on nousemassa koulutussopimus. Sitä on EK:n koulutusasiantuntija Mirja Hannulan mukaan täsmennettävä, jotta oppimisen laatu voidaan työpaikalla varmistaa.

– Jokaisella opiskelijalla tulee olla vastuukouluttaja, jonka nimeäisi joko oppilaitos tai työpaikka. Samalla tulee sopia myös työpaikalla tapahtuvan koulutuksen resursseista.

– On tärkeää, että yritys voi jatkossakin itse päättää, kenen kanssa se solmii työsopimukseen perustuvan oppisopimuksen ja milloin taas käytössä on koulutussopimus. Oppisopimuskoulutusta tulee voida käyttää nykyistä joustavammin myös tutkinnon osiin ja lyhytkestoisempiin tarpeisiin.

Ammatillinen koulutus osakeyhtiömuotoon

EK ehdottaa ammatillisen koulutuksen siirtymistä osakeyhtiömuotoon. Se mahdollistaisi EK:n johtajan Riikka Heikinheimon mukaan uudenlaiset kumppanuudet työelämän kanssa ja varmistaisi rahoituksen kohdentumisen mahdollisimman täysimääräisesti siihen toimintaan, johon se on osoitettu.

– Olennaista on myös varmistaa elinkeinoelämän edustajille keskeinen rooli koulutuksen järjestäjien hallituksissa.

Asiakaslähtöistä toimintakulttuuria ja valtakunnallista ohjausta

Ammatillisen koulutuksen reformi sisältää merkittäviä uudistuksia lainsäädäntöön ja rahoitusmalliin. Tärkeintä on kuitenkin oppilaitosten toimintakulttuurin muutos, alleviivaa Mirja Hannula.

– On varmistettava, että asiakaslähtöisyyden tavoite toteutuu myös käytännössä. Siten koulutus saadaan vastaamaan nykyistä paremmin ja yksilöllisemmin sekä opiskelijoiden että yritysten tarpeisiin.

EK korostaa opetus- ja kulttuuriministeriön roolia ammatillisen koulutuksen johtamisessa. Valtakunnallinen ohjaus on välttämätöntä, jotta myös pienten alojen koulutus voidaan turvata. Koulutuksen järjestäjien kesken tarvitaan työnjakoa ja yhteistyötä, jotta eri toimialojen ja pk-yritysten osaamistarpeisiin voidaan vastata nykyistä paremmin.

Hallituksen esitystä odotetaan alkuvuodesta 2017 ja uudistus tulee voimaan vuoden 2018 alusta.

Lue lisää:
EK:n lausunto ammatillisen koulutuksen reformista.