EK esittää paluuta menokehykseen vuonna 2022 ja sen mukaisia työllisyystoimia
Suomi lisää velkaansa nyt myös vahvan kasvun oloissa ja on luopunut kehysmenettelystä. Ensi vuoden budjettiesityksessä menokehystä rikotaan lähes miljardin verran. Hallituksen kyvyttömyys tehdä aitoja julkista taloutta vahvistavia työllisyyspäätöksiä tulee nyt muuttaa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK esittää työttömyysturvaan ja asumistukeen muutoksia, joilla kannustetaan nykyistä vahvemmin työn hakemiseen ja sen vastaanottamiseen.
”Suomessa on työttömiä työnhakijoita yli 300 000 ja samaan aikaan työvoimatoimistojen kautta avoimia työpaikkoja 145 000. Lisäksi on merkittävä määrä yksityisen sektorin työpaikkoja, joita ei työvoimatoimistojen listoilla näy. Luvut kertovat, että sosiaaliturva kilpailee työn kanssa ja johtaa kestämättömään tilanteeseen vahvasti velkaantuneessa maassa. EK:n esitysten julkista taloutta vahvistava vaikutus olisi noin miljardi ja sen turvin hallitus voisi palata kehysmenettelyyn ja antaa viestiä siitä, että Suomi hoitaa asiansa”, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies toteaa.
EK esittää, että kehysmenettelyyn palaamisen otetaan mallia Ruotsista, jossa julkinen velka kytketään bruttokansantuotteen kehitykseen. Velkakatosta ja menojen kattamisvelvoitteesta pitäisi säätää parlamentaarisesti eduskunnassa.
”Maan hallitus on nykyisellä velanotollaan siirtämässä koronavelan maksettavaksi tuleville sukupolville. Heillä on jo rasitteenaan ikäsidonnaisten menojen raju kasvu ja ilmastovelka. Tämä meno pitää oikaista”, Häkämies vaatii.
Työvoimapula oli olemassa jo ennen koronaa, mutta nyt se vaivaa kaikkia toimialoja ja alueita. Hallituksen tulee riihessä tehdä päätöksiä työlupajonojen purkamiseksi. Ulkomaalaisen työvoiman lupien nopeuttaminen toisi nopeaa helpotusta tilanteeseen. Lisäksi tarvitaan koulutuksen osuvuuden parantamista.
EK on myös huolissaan tutkimuksen ja kehityksen rahoituksesta ensi vuoden budjetissa. Vain riittävällä TKI-panostuksella ja parhaalla osaamisella olemme mukana ratkaisemassa globaalia ilmastokriisiä.
”Erityisesti tutkimukseen kohdistuvat Suomen Akatemian ja Business Finlandin leikkaukset, 35 miljoonaa euroa molemmilta, vaarantavat tulevaa kasvua. Nämä leikkaukset pitää budjettiriihessä perua. Rahoitus tulee osoittaa valtion omaisuuden myyntituloista”, Häkämies sanoo.
