EK ja Perheyritysten liitto: Pk-sektorin yrittäjät ja omistajat peräänkuuluttavat EU:lta vahvempaa kasvun selkänojaa

24.04.2024

Pk-sektorin kasvu tulee nostaa EU-politiikan prioriteettien joukkoon seuraavalla viisivuotiskaudella. EU-sääntelyssä on aikaansaatava mitattavia tuloksia siten, että pk-sektoriin kohdistuvia raportointivaatimuksia vähennetään neljänneksellä. Rahoituksen saatavuus on varmistettava sekä saatava sisämarkkinoiden täysi kasvupotentiaali pk-sektorin käyttöön, kannustavat EK:n ja Perheyritysten liiton yrittäjät.

Pk-yritysten kilpailukykyinen ja kasvua edistävä toimintaympäristö on kriittinen rakennusaine EU:n tulevalle menestykselle, korostaa EK:n Yrittäjävaltuuskunnan puheenjohtaja Anne Kangas (Hoitokoti Päiväkumpu Oy):

”Pk-yritykset tarjoavat eurooppalaisille yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja tuottavat yli puolet EU:n bruttokansantuotteesta. Ne ovat avainroolissa niin uusien innovaatioiden tuottajina kuin ilmastonmuutoksen ratkaisijoina. EU:n tulee tästä syystä aloittaa tulevalla kaudella kilpailukykyremontti, jolla luodaan uudet edellytykset pk-yritysten kasvulle.”

Suomen ja perheyritysten etu on olla osa yhtenäistä ja uudistuvaa Euroopan unionia, painottaa Perheyritysten liiton perheyritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Tomi Lantto (Antell Oy):

”EU-vaalit avaavat mahdollisuuden vaikuttaa Euroopan yhteiseen menestykseen. Suomen tulee ottaa yhtenäisempi ja vaikuttavampi rooli EU:ssa. Haluamme perheyrityksissä edistää Euroopan unionia, joka on omistaja- ja yritysmyönteinen ja joka tukee kestävää kasvua ja kilpailukykyä.”

EK:n Yrittäjävaltuuskunnan ja Perheyritysten liiton yrittäjät peräänkuuluttavat EU:lta vahvempaa selkänojaa pk-sektorin kasvulle:

  1. Kasvua edistävää sääntelyä ja raportointitaakan kohtuullistamista
  2. Valjastetaan sisämarkkinat pk-yritysten kasvun moottoriksi
  3. Varmistetaan pk-yritysten rahoitus; erityishuomio digiin, vihreään siirtymään ja omistajanvaihdoksiin
  4. Osaavaa työvoimaa, tekoälyä ja tuottavuutta
  5. Suomesta kokoaan suurempi pk-yritysten ääni EU:ssa

EU:lta selkänoja pk-sektorin kasvulle:

1) Kasvua edistävää sääntelyä ja raportointitaakan kohtuullistamista

Jopa 80 prosenttia EU-maiden kansalliseen lainsäädäntöön vaikuttavista päätöksistä tehdään Brysselissä. Siksi EU-lainsäädännön valmistelussa tarvitaan erityishuomiota pk-yrityskenttään kohdistuviin suoriin, epäsuoriin ja välillisiin vaikutuksiin.

Seuraavalla viisivuotiskaudella on sitouduttava tavoitteeseen, jonka mukaan pk-yrityksiin kohdistuvia raportointivaatimuksia vähennetään neljänneksellä. Pk-sektoriin fokusoivat yritysvaikutusarvioinnit tulee nostaa keskiöön ja jättää toteuttamatta hankkeet, jotka heikentävät pk-yritysten toimintaedellytyksiä.

2) Valjastetaan sisämarkkinat pk-yritysten kasvun moottoriksi

Euroopan unioni on 450 miljoonan kuluttajan markkina, joka tarjoaa monelle pk-yritykselle ponnahduslaudan kansainvälistymiseen ja kasvuun. Kansalliset sääntelyerot on harmonisoitava, jotta sisämarkkinoiden koko potentiaali saadaan käyttöön. On aika luoda yksi aito EU-sisämarkkina, nykyisten 27:n sisämarkkinan sijaan.

Kiihtyvän valtiontukikilpailun sijaan EU:n tulee löytää muita keinoja pärjätä globaalissa kilpailussa. Näitä ovat mm. osaavaan työvoimaan panostaminen, pk-yrityksille suunnatut TKI-panostukset, investointiluvituksen sujuvoittaminen sekä järkevä kauppapolitiikka ja kilpailukykyinen logistiikka.

 3) Varmistetaan pk-yritysten rahoitus; erityishuomio digiin, vihreään siirtymään ja omistajanvaihdoksiin

EU:n keskeisiä rahoitusohjelmia tulee suunnata nykyistä vahvemmin pk-yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn (kuten InvestEU ja Horisontti). Tämä pitää sisällään niin digitalisaatioon ja vihreään siirtymään liittyvät investoinnit kuin myös omistajanvaihdosten edistämisen. Suomalaisten julkisten rahoittajien tulee hyödyntää laajemmin EU:ssa tarjolla olevia takauksia. Näiden avulla voidaan säästää valtion pääomia sekä kohdistaa rahoitusta tehokkaammin kasvuyrityksiin ja korjata markkinapuutteita.

4) Osaavaa työvoimaa, tekoälyä ja tuottavuutta

Perusta osaavan työvoiman saatavuudelle luodaan, kun pohjoismaisen työmarkkinamallin toimivuus turvataan. EU:n ulkopuolisten rekrytointien kasvattamiseksi tulee lanseerata EU Talent Pool, joka auttaa myös pk-sektorin yrityksiä löytämään osaavaa työvoimaa.

Vain alle 10 prosenttia eurooppalaisista yrityksistä hyödyntää tekoälyä. Tekoälyn mahdollisuuksiin on tartuttava yhtenä EU-rintamana, jotta pystymme kuromaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn takamatkaa.

5) Suomesta kokoaan suurempi pk-yritysten ääni

Näitä tavoitteita edistäessään Suomen tulee toimia EU-vaikuttamisessa ennakoivasti ja ratkaisuhakuisesti sekä huomioida pk-yritysten tarpeet osana vaikuttamistyötä. Kotimaassa tulee olla hereillä ja yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa arvioida EU:n tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia, tehdä kasvua tukevia aloitteita sekä toteuttaa kansallisia vaikutusarviointeja EU-sääntelyn vaikutuksista. Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyritysten liiton omistaja- ja perheyrittäjät ovat mielellään mukana tarjoamassa vahvan oman panoksensa tähän kehitystyöhön.