EK ja Suomen Yrittäjät: Uudesta teknologiasta saatava enemmän irti – otetaan käyttöön laaja verokannuste kirittämään yritysten tuotekehitystä ja digitalisaatiota
Digibarometri-tulosten mukaan suomalaisyritysten lähtökohdat uuden teknologian hyödyntämiseen ovat maailmanluokkaa, mutta yritykset eivät ole saaneet digitalisaatiosta riittävästi hyötyjä irti. Suomen on kiristettävä tahtiaan, kun digi- ja datatalouden kehityksen vauhti kiihtyy globaalisti. Siksi EK ja Yrittäjät esittävät kuutta toimenpidettä, joihin tarttumalla Suomi hyötyisi nykyistä enemmän uudesta teknologiasta ja sen tuomasta kilpailukyvystä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät vaativat rytminvaihdosta kansalliseen tieto- ja teknologiapolitiikkaan. Tuoreessa Digibarometrissa (Etlan tiedote) suomalaisyritykset sijoittuvat kansainvälisessä kokonaisvertailussa neljänneksi. Suomalaiset yritykset ovat maailman ykkösiä digitaalisten ratkaisujen käytössä. Sen sijaan käytön vaikuttavuudessa yritykset jäävät terävimmän kärjen taakse sijoittuen seitsemänneksi.
”Yritykset ovat pandemian kirittäminä ottaneet käyttöön uusia digitaalisia ratkaisuja. Tämä on myönteinen asia. Pelkät videoneuvottelusovellukset ja muut liiketoiminnan arkea helpottavat digityökalut eivät kuitenkaan yksinään riittävästi paranna yritysten tuottavuutta”, johtava asiantuntija Mika Tuuliainen EK:sta muistuttaa.
”Jotta yritykset uskaltavat panostaa enemmän myös tuotteiden ja palveluiden digitalisointiin, on tarjolla oltava riittävästi osaamista ja kannusteita kehittämiseen.”
Digitalisaatio jää politiikassa jalkoihin
Digitalisaatio ja datakysymykset ovat Suomessa edelleen alisteisia muille politiikan lohkoille. Niitä koskevat isot kansalliset valinnat tehdään liian usein eri sektoriministeriöiden ja -politiikkojen varjossa. Jotta tieto- ja teknologiapolitiikan poikkihallinnollinen johtaminen onnistuu, tarvitaan paremmat rakenteet. Tieto- ja teknologiapolitiikasta on järjestöjen mielestä rakennettava oma politiikkalohkonsa.
”Asemamme teknologia-aallon harjalla ei ole itsestäänselvyys. Mennyt vuosikymmen nakersi Suomen kilpailukyvyn pohjaa, kun panostukset tuotekehitykseen ja innovointiin sekä tieto- ja viestintätekniikkaan jäivät jälkeen kilpailijamaista”, digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä Yrittäjistä sanoo.
”Myös pula digiosaajista on huolestuttava ja hidastaa kaikenkokoisten yritysten kehitystä. Teknologian kehitystä ja käyttöä edistävä politiikka tarvitsee rytminvaihdoksen.”
Kuusi toimenpidettä Suomelle
EK ja Yrittäjät esittävät kuutta toimenpidettä, joihin tarttumalla Suomi hyötyisi nykyistä enemmän uudesta teknologiasta ja sen tuomasta kilpailukyvystä:
- Parannetaan tieto- ja teknologiapolitiikan poikkihallinnollista toimeenpanoa, yhteensovittamista ja tavoitteiden seurantaa vahvistamalla edelleen sektoriministeriöiden yhteisiä koordinaatiorakenteita. Tehdään tieto- ja teknologiapolitiikasta uusi politiikan lohko seuraavalle hallituskaudelle ja perustetaan tieto- ja teknologiavaliokunta eduskuntaan.
- Asetetaan Suomen yksityisen ja julkisen sektorin digitalisaatiolle kunnianhimoiset mutta saavutettavissa olevat tavoitteet vuodelle 2030 perustuen erityisesti Risto Siilasmaan johtaman teknologianeuvottelukunnan työhön, EU-tasolla yrityksille, hallinnolle, infrastruktuurille ja osaamiselle esitettyihin vuosikymmentavoitteisiin sekä kansalliseen Digibarometriin.
- Varmistetaan kansallisella vastinrahoituksella, että Suomeen perustettavilla eurooppalaisilla digitaalisilla innovaatiokeskittymillä on riittävät resurssit tukea yrityksiä uuden teknologian kokeilussa, hankinnassa, käyttöönotossa ja käytössä.
- Käynnistetään riittävästi resursoitu monivuotinen datatalouden valtakunnallinen yritysohjelma, jolla vahvistetaan dataan ja älykkäisiin ratkaisuihin perustuvan liiketoiminnan osaamista pk-yrityksissä.
- Laaditaan vuoteen 2030 ulottuva tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoituksen kasvukartta, jolla yritysten ja julkisen sektorin yhteenlaskettu TKI-rahoituksen osuus nousee neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sitoudutaan tämän mukaisesti kasvattamaan julkista TKI-rahoitusta vähintään 200 miljoonalla eurolla vuodessa alkaneen vuosikymmenen ajan.
- Otetaan käyttöön laaja tutkimusta ja tuotekehitystä koskeva verokannusteyrityksille.
Digibarometri-tutkimuksen tulokset tiiviisti
EK ja Suomen Yrittäjät ovat tänään 16.6. julkistaneet yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Etlatiedon tekemän Digibarometri-tutkimuksen.
Suomen kokonaistulos kansainvälisessä digivertailussa oli 2. sija. Sen sijaan suomalaisyritykset sijoittuvat neljännelle sijalle. Yritysten sijoitus parani edellisvuodesta kolmella. Suomalaiset yritykset ovat maailman ykkösiä digitaalisten ratkaisujen käytössä (mm. pilvipalvelut, big data, tietoverkkojen turvallisuus, sosiaalisen median käyttö). Sen sijaan käytön vaikuttavuudessa (mm. ICT:n vaikutus kilpailukykyyn, digitransformaation onnistunut toteutus) yritykset jäävät terävimmän kärjen taakse sijoittuen seitsemänneksi. Digitaalisuuden edellytyksissä (mm. tekniset valmiudet pilvipalveluiden hyödyntämiseen, ICT-alan rekrytointi, yritysten laajakaistakäyttö) kotimaiset yritykset jäävät 10 parhaan maan ulkopuolelle.
