EK: Yksityiset investoinnit EU:n Afrikka-politiikan ytimeen

Jannika Ranta
09.03.2020

Suomalainen elinkeinoelämä haluaa nostaa Afrikan EU:n strategiseksi kumppaniksi. Perinteisen kehitysyhteistyön rinnalla on tärkeää kasvattaa merkittävästi yksityisten investointien mittakaavaa, jotta Afrikan kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa. EK julkaisi viisi viestiään EU:n Afrikka-politiikkaan.

Euroopan komission on määrä julkistaa tänään tiedonanto komissaari Jutta Urpilaisen ja ulkoasioiden korkean edustajan Josep Borrellin johdolla valmistellusta Afrikka-strategiasta.

On tärkeää, että uusi komissio on nyt nostanut Afrikan painopisteekseen, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston johtaja Petri Vuorio:

”Euroopan kohtalonyhteys Afrikkaan tulee jatkossa korostumaan entisestään. Talouden ja väestökehityksen näkymät osoittavat, että kyseessä on tulevaisuuden manner myös EU:n kannalta.”

”Myönteistä on myös se, että komissio painottaa nyt selvästi aiempaa enemmän yksityisten investointien roolia kahdenvälisen kehitysavun rinnalla. YK:n arvion mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Afrikassa edellyttää tuhansien miljardien dollarien yksityisiä investointeja tulevalla vuosikymmenellä. Pelkästään julkisin varoin tätä tavoitetta on mahdoton saavuttaa.”

Suomella on paljon annettavaa Afrikan myönteisen kehityksen vauhdittamiseksi. Suomalaisyritysten mahdollisuudet perustuvat mm. ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouteen, nopean väestönkasvun aiheuttamaan kaupungistumiseen, digitalisaatioon, infrastruktuurirakentamiseen, kestävään teollistamiseen sekä maanviljelyn tehostamiseen ja ruoanlaadun kehittämiseen.

EK:n 5 viestiä EU:n Afrikka-politiikkaan:

  1. Afrikka tulee nostaa EU:n strategiseksi kumppaniksi, jotta Eurooppa voisi tarjota positiivisen vaihtoehdon mm. Kiinan ja Venäjän lujittaessa jalansijaansa Afrikassa. Kumppanuuden on lähdettävä tasapuolisesta ja molempia osapuolia kunnioittavasta suhteesta.
  2. Perinteistä kehitysyhteistyötä tarvitaan jatkossakin, mutta se ei yksin riitä. Yksityisten investointien avulla positiiviset kehitysvaikutukset pystytään moninkertaistamaan. Niillä voidaan vaikuttaa muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Samalla ne synnyttävät työpaikkoja, vähentävät köyhyyttä ja luovat kasvavalle nuorelle väestölle uskoa omaan tulevaisuuteensa.
  3. Investointien toteuttamiseksi tarvitaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Jotta yksityinen sektori saadaan investointihankkeisiin mukaan, tarvitaan EU:lta riskitasoa madaltavia rahoitustyökaluja kuten muille rahoittajille annettavia takauksia sekä ns. pehmeää rahoitusta (osa avustusta ja osa muuta rahoitusta). On myös tärkeää, että EU-rahoituksella toteutettaviin investointihankkeisiin pääsevät nykyistä useammin mukaan myös eurooppalaiset kestävän kehityksen ratkaisuja tarjoavat yritykset.
  4. EU:n kehitysrahoitusta tulisi kanavoida myös kansallisten toimijoiden kautta (Suomessa Finnfund). Näin edistetään eurooppalaisen osaamisen hyödyntämistä sekä pk-yritysten roolia kehitysrahoitushankkeissa.
  5. Koko Afrikan laajuisen vapaakauppa-alueen syntymistä on tärkeää edistää. Toteutuessaan se vapauttaisi mantereen sisäisen kaupan valtavat mahdollisuudet, vauhdittaisi teollistumista ja loisi miljoonia uusia työpaikkoja. Vapaakauppa-alue avaisi samalla pitkällä aikavälillä mahdollisuuden EU:n ja Afrikan väliselle vapaakauppasopimukselle.

Seuraavaksi komissio käynnistää Afrikka-strategiaa koskevat julkiset kuulemiset. EU:n lopulliset Afrikka-tavoitteet julkaistaan syksyllä.

EK tekee parhaillaan ajatuspaja Demoksen kanssa selvitystä, jossa pureudutaan suomalaisyritysten bisnesmahdollisuuksiin ja kehitysvaikutuksiin Afrikan maissa. Afrikka-selvityksemme ilmestyy huhtikuun aikana.