EK:n Afrikka-raportti: Kaksinkertaistetaan Afrikan-vienti ja vauhditetaan kestävää kehitystä yksityisillä investoinneilla
Koronakriisi on tehnyt Afrikan maiden tilanteesta aiempaakin akuutimman. Jos haluamme vaikuttaa maanosan myönteisen tulevaisuuden puolesta, nyt on oikea hetki toimia. On aika siirtyä uuteen ajattelutapaan, jossa kaupankäynti ja kehitysyhteistyö eivät ole ristiriidassa, vaan täydentävät toinen toistaan.
Elinkeinoelämä esittää selvityksessään Suomelle ja EU:lle viittä pääsuositusta, joilla vauhditetaan suomalaisen huippuosaamisen markkinoillepääsyä ja edistetään yksityisiä investointeja. Näillä Suomi pystyy kaksinkertaistamaan sekä viennin että kestävän kehityksen vaikutukset Afrikassa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut tänään selvityksensä ”Afrikka-politiikan uusi aika – kuinka kauppa ja kehitysvaikutukset moninkertaistetaan?”. Raportti on omalla sarallaan kattavin Suomessa viime vuosina julkaistu Afrikka-selvitys. Sitä ovat olleet EK:n asiantuntijoiden lisäksi mukana laatimassa Demos Helsingin ja Kaskas Median Afrikka-asiantuntijat.
Afrikasta on pitkään puhuttu tulevaisuuden mantereena, talouden osalta jopa seuraavana Kiinana. Samaan aikaan siitä on tullut geopoliittisen kilpajuoksun pelikenttä, jossa mm. Kiina ja Venäjä vahvistavat asemiaan kovaotteisestikin. Nyt ollaan jälleen uudessa tilanteessa, kun pandemiakriisi horjuttaa Afrikan maiden haurasta taloutta.
Afrikka on tienhaarassa, kiteyttää EK:n raportin toteutusta vetänyt johtaja Petri Vuorio EK:n Brysselin-toimistosta:
”Maanosan tulevaisuudella on sekä positiiviset että hyvin huolestuttavat skenaariot. Kaikki vaihtoehdot heijastuvat niin Euroopan unioniin kuin viennistä elävän Suomen kehitykseen.”
Myös poliittiset päättäjät ovat havahtuneet aiheeseen, Vuorio kiittää. Suomen hallitus valmistelee parhaillaan omaa poikkipoliittista Afrikka-strategiaansa. EU on nostanut Afrikan ulkosuhteidensa ykkösagendalle ja laatii komissaari Jutta Urpilaisen johdolla syksyllä valmistuvaa Afrikka-strategiaansa.
Afrikka ei nouse köyhyydestä ilman yksityisten investointien vipua
Koronakriisi on johtanut kiihtyvään pääomapakoon Afrikan maissa. Yksityisiä investointeja tarvitaan kipeämmin kuin koskaan. Toisaalta vastuullisen liiketoiminnan ja kestävän kehityksen ratkaisujen tarve on koronasta riippumatta ennallaan.
EK:n mukaan on täysin realistista, että Suomi pystyisi kaksinkertaistamaan 2020-luvun aikana sekä viennin että myönteiset kehitysvaikutukset Afrikan maissa. Tämä edellyttää Petri Vuorion mukaan kuitenkin kahta asiaa:
”Ensinnäkin vienninedistämistoimet ja kehitysrahoitus tulee keskittää niihin suomalaisen osaamisen vahvuusalueisiin, jotka osuvat parhaiten Afrikan ajankohtaisiin megatrendeihin. Näitä avainalueita ovat ilmastoystävälliset teknologia- ja digitalisaatioratkaisut ja myös palveluvienti. Tämä olisi myös tehokkain tapa tukea Afrikan kestävää kehitystä ja elpymistä koronakriisistä.”
”Toisekseen Suomen kehityspolitiikassa on otettava yksityisten investointien edistäminen tehokkaammaksi vivuksi, jolla luodaan uusia työpaikkoja, vähennetään köyhyyttä, kohennetaan afrikkalaisten elintasoa ja vastataan ilmastonmuutokseen.”
Elinkeinoelämän viisi tärkeintä Afrikka-suositusta EU:lle ja Suomelle
- Asetetaan tavoitteeksi Suomen Afrikka-viennin kaksinkertaistaminen 2020-luvulla. Suunnataan vienninedistämistoimia ja kehitysrahoitusta erityisesti ilmastoystävällisiin teknologia- ja digitalisaatioratkaisuihin ja muihin suomalaisen osaamisen vahvuusalueisiin, joilla pystytään tukemaan Afrikan kestävää kehitystä ja elpymistä koronakriisistä. Erityistä potentiaalia liittyy digitalisaation myötä palveluvientiin, joka on tällä hetkellä Afrikkaan vähäistä, mutta muodostaa Suomen maailmanlaajuisesta viennistä jo kolmasosan.
- Asetetaan Afrikan yksityisten investointien edistäminen Suomen kehityspolitiikan ja
-rahoituksen ykköskärjeksi samaan tapaan kuin EU-tasolla jo on tehty. Julkisten ja yksityisten investointien toteutus sekä niistä syntyvät työpaikat ovat tehokkain tapa poistaa köyhyyttä, kohentaa afrikkalaisten elintasoa ja vastata ilmastonmuutokseen. Koronakriisin tuloksena haaste on erityinen, sillä investointiprojekteja on peruuntunut ja pääoma pakenee Afrikasta kovaa vauhtia. EU:n ja Suomen kehitysrahoituksella on tällöin keskeinen merkitys Afrikan talouden elpymisessä. Samalla kohennetaan kehitysrahoituksen panos-tuotos-suhdetta merkittävästi. - Vahvistetaan Team Finlandin Afrikka-palveluita ja hyödynnetään synergiat EU-tasolla. Team Finland -verkoston joukkuepeliä tulee tehostaa ja panostaa voimakkaammin liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja markkinoillepääsyn tukeen. Resursseja tulee vahvistaa sekä hyödyntää ulkoministeriön verkostoa ja Finnfundin Afrikka-tuntemusta. Afrikka-resurssien vahvistamista ei kuitenkaan tule tehdä muiden kasvumarkkinoiden kustannuksella. Myös elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen välistä vuoropuhelua voidaan vahvistaa kestävän kehityksen investointiprojektien tunnistamisessa. Lisäksi tulee pyrkiä aiempaa tehokkaammin hyödyntämään EU:n edustustoverkostoa Afrikassa.
- Perustetaan uusi EU:n omaa kehitysrahoitusta koordinoiva toimija esimerkiksi Euroopan investointipankin alaisuuteen, joka tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten kehitysrahoitusyhtiöiden (esim. Finnfund) kanssa. Kanavoidaan osa EU:n kehitysrahoituksesta kansallisten kehitysrahoitusyhtiöiden kautta. Päinvastoin kuin nykytilanteessa, varmistetaan, että eurooppalaiset yritykset ovat mukana EU:n kehitysrahoitusprojekteissa Afrikassa ja mahdollistetaan myös pk-yritysten osallistumisedellytykset uuden EU-toimijan ja kansallisten toimijoiden kautta. Rakennetaan yhteistyötä Team Europe -hengessä.
- Euroopan unionin ja Suomen tulee kaikin tavoin edistää Afrikan vapaakauppa-alueen syntymistä. EU:n sisämarkkina on ainutlaatuinen saavutus ja voi toimia monessa kohdin esimerkkinä Afrikan vapaakauppa-alueen luomisessa. Vapaakauppa-alue ei kuitenkaan itsessään riitä, vaan se vaatii toimiakseen edellä mainittuja yksityisiä ja julkisia investointeja mm. kuljetusinfrastruktuuriin. Vapaakauppa-alueen tuloksena syntyy miljoonia työpaikkoja ja myös suomalaisyritysten kaupalliset skaalautumismahdollisuudet moninkertaistuvat.
