EK:n puheenjohtaja Ole Johansson: Euroopan yhdentymistä on syvennettävä kriisistä huolimatta

Tiivistelmä puheesta EK:n kevätkokouksen seminaarissa

Kokonaisuutena EU ja rahaliitto ovat olleet hyvä asia suomalaisille yrityksille, totesi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson järjestön kevätseminaarissa Helsingissä tänään tiistaina.

–Yritykset ovat hyötyneet yhteisistä sisämarkkinoista ja valuutasta, jotka ovat tuoneet kasvua ja vakautta. Hyöty on ollut suurin nimenomaan Suomen kaltaisten pienten maiden yrityksille. Edullinen lainaraha on myös parantanut yritysten kilpailukykyä.

–Valuuttariskien väheneminen on ollut erityisen tärkeää suomalaisille pk-yrityksille, joilla ei ole samanlaisia keinoja riskinhallintaan kuin suurilla toimijoilla. Ennennäkemättömän matalat ja vakaat korot ovat tuoneet sekä Suomen elinkeinoelämälle että kuluttajille suuria hyötyjä jo yli vuosikymmenen ajan.

Elinkeinoelämän näkökulmasta yhteinen valuutta on aivan keskeinen kulmakivi Euroopan sisämarkkinoiden toiminnassa.

–Ilman euroa EU-maiden yritykset kohtaisivat toivottoman hajanaisen toimintaympäristön, ja EU antaisi paljon tasoitusta vaikkapa USA:lle ja Kiinalle,  joissa yritykset voivat operoida samalla valuutalla useiden satojen miljoonien kuluttajien alueella.

–Tällä hetkellä ei kuitenkaan löydy sitä kristallipalloa, joka varmasti näyttäisi, missä tilanteessa olemme Euroopassa muutaman kuukauden, saati vuoden kuluttua.

–Poliittisesta ja taloudellisesta epävarmuudesta huolimatta yritysten on tehtävä jokapäiväisiä päätöksiä omasta toiminnastaan ja arvioitava, mikä on yrityksen menestyksen kannalta paras toimintaympäristö.

Kuusi linjausta kilpailukyvyn vahvistamiseksiJohanssonin mukaan EU on kulkenut nyt liian pitkään kriisistä toiseen, ja voimat on käytetty uhkien torjumiseen. Kasvuun tähtääviin toimiin ei ole löytynyt aikaa, voimia eikä varsinkaan uskallusta.

–Poliittisen ja taloudellisen kriisin keskellä yritysten kannalta merkittävin on kilpailukykykriisi. Joudumme vakavasti pohtimaan, onko EU:sta tällä hetkellä enemmän haittaa vai hyötyä yritysten kilpailukyvylle. Kykeneekö EU menemään kohti niin sanottua älykästä eli parempaa sääntelyä ja huomioidaanko sääntelyn vaikutukset yrityksille riittävän hyvin? Vai tarkoittaako EU:n monessa asiassa ajama edelläkävijyys sitä, että toimiminen Euroopassa on yksinkertaisesti liian hankalaa ja kallista, kysyy Ole Johansson.

Elinkeinoelämän näkökulmasta on tärkeää suunnata voimat seuraaviin kohteisiin:

1) Sisämarkkinoiden pelisääntöjen edelleen kehittäminen ja huoltaminen sekä käytännön toimeenpanosta huolehtiminen. Erityisen tärkeää on saada aikaan digitaaliset sisämarkkinat. Niiden luomisen on arvioitu kasvattavan EU:n bruttokansantuotetta 4 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

2) Talous- ja rahaliiton syventäminen. Yritysten kannalta on keskeistä, että julkinen talous saadaan kuntoon. Tämä edellyttää toimivaa talouspolitiikan koordinaatiota. Suomen pitää olla mukana ytimessä tekemässä ratkaisuja, joilla euroaluetta kehitetään. Rahaliiton rakenteissa olleet valuviat eivät ole Suomen elinkeinoelämän näkökulmasta missään tapauksessa syy haikailla kansallisia valuuttoja takaisin. Päinvastoin, koska toimiva yhteisvaluutta on niin keskeinen koko Euroopan kilpailukyvylle, on tehtävä määrätietoisesti työtä toimivan talousohjauksen kehittämiseksi ja hyvän talouspolitiikan juurruttamiseksi koko Eurooppaan.

3) EU:n asemaa globaalina toimijana ja markkinoiden avaajana eurooppalaisille yrityksille pitää vahvistaa. Eurooppa on jäänyt pahasti jälkeen muista kasvavista markkinoista. EU:n pitää toimia oikeissa asioissa globaalina edelläkävijänä; innovaatioasioissa, tuotekehityksessä, markkinoille pääsyä helpottavista teknisissä ratkaisuissa. EU:n yksipuolinen toiminta esimerkiksi ilmasto- ja ympäristöasioissa on heikentänyt eurooppalaisten yritysten globaalia kilpailukykyä. Edelläkävijyys ei saa tarkoittaa sitä, että sillä karkotetaan yritykset pois Euroopasta.

4) EU:n lähialueiden vakaudesta on huolehdittava. EU:n laajentumishankkeet alkavat olla sekä maantieteellisesti että poliittisesti loppusuoralla, mutta työtä riittää vireillä olevien jäsenyysneuvottelujen loppuunsaattamisessa.

5) EU:ssa ei tule ottaa käyttöön yksipuolisesti finanssitransaktioveroa. Veron maksajia olisivat finanssialan asiakkaat, ja esimerkiksi yksin Suomen työeläkejärjestelmälle veron käyttöönotto aiheuttaisi arvioiden mukaan 400–500 miljoonan euron vuotuiset kustannukset.

6) EU:n budjetin pitää edistää EU:lle keskeisiä tavoitteita: kestävää kasvua, kilpailukykyä sekä uusien työpaikkojen syntymistä ja nykyisten säilymistä. Nykyisin lähes 80 prosenttia unionin menoista käytetään maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen sekä koheesiopolitiikkaan, jolla pyritään pienentämään alueiden välisiä kehityseroja. Budjetin painopiste täytyy siirtää perinteisistä politiikka-alueista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaan. EK puolustaa vahvasti komission tekemää 80 mrd. euron budjettiehdotusta Horisontti 2020-ohjelmalle eli EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmalle.

koko puhe (pdf)

EU tienhaarassa – Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n linjaukset EU:n ja rahaliiton tulevaisuudelle (kuvat, pdf)

Lisätietoja: Puheenjohtaja Ole Johansson
Soittopyynnöt viestintäjohtaja Leena Jaakkolan kautta, puh. 040 352 9332