EK:n selvitys: Ruotsin ja Tanskan keinot käyttöön Suomen kasvukäänteeseen
EK:n selvityshanke nostaa esille verrokkimaiden kiinnostavia kasvutoimia, joilla Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet vauhdittamaan yritystensä uudistumista ja talouden menestystä. Niistä on syytä ottaa oppia, kun meillä pohditaan lähivuosien kasvukeinoja ja elinkeinopolitiikkaa.
Suomen talous ja elintaso ovat polkeneet paikallaan lähes kaksi vuosikymmentä. Samassa ajassa keskeisimmät verrokkimaat Ruotsi ja Tanska ovat ajaneet kasvussa kauas ohitsemme. Ne ovat läpivieneet rohkeita uudistuksia, jotka ovat vauhdittaneet yritysten kansainvälistä menestystä niin teollisuudessa kuin palveluissa.
Ruotsin vahvuuksissa korostuu yksi Euroopan toimivimmista pääomamarkkinoista, joka edistää kasvuyritysrahoituksen saatavuutta. Tanska taas erottuu vahvalla pk-yrityssektorillaan ja kyvyllä kasvattaa yrityksiä kohti isompaa mittelstand-kokoluokkaa. Molemmat panostavat uusien kasvualojen synnyttämiseen, innovaatioiden kaupallistamiseen ja määrätietoisiin vienninedistämistoimiin. Ruotsin kasvukeinoissa korostuu lisäksi investointiympäristön poikkeuksellinen vetovoima, joka houkuttelee ulkomaista osaamista ja kumuloi pääomaa.
Suomen vienti suhteessa bruttokansantuotteeseen on 42 prosenttia, Ruotsin 55 prosenttia ja Tanskan 68 prosenttia. Suomella on kaikki edellytykset saavuttaa Ruotsin taso tulevina vuosina. Tämä edellyttää kuitenkin Suomelta rytminvaihdosta, jonka myötä kasvupolitiikkaa tehdään entistä tavoitteellisemmin ja johdonmukaisemmin.
Kasvupolitiikkaa uudistettaessa keskeinen kysymys kuuluu: mitä verrokkimaissa tehdään paremmin? Vastauksia on haettu EK:n tekemässä Suomi-Ruotsi-Tanska-vertailussa. Tulokset tarjoavat uusia tehokkaampia keinoja myös Suomen kasvutoimiin, niin yrittäjyyden edistämiseen kuin laajemmin elinkeinopolitiikkaan.
EK:n 6 johtopäätöstä yrittäjyyden edistämiseen, elinkeinopolitiikkaan ja muihin kasvutoimiin
-
Suomi tarvitsee pk-sektorin kasvuaallon
Tanskassa on peräti 40 prosenttia enemmän 10–249 hengen pk-yrityksiä kuin Suomessa. Meillä pk-yritykset jäävät usein mikroyrityksiksi ja kasvavat hitaammin. Suomen kannattaa ottaa oppia Tanskan Yrittäjyysohjelman konkreettisesta otteesta ja päättäväisestä toimeenpanosta, mukaan lukien budjettisitoumukset.
-
Kasvurahoituksen vahvistaminen investointien vauhdittajaksi
Kasvurahoituksen heikentynyt saatavuus vaikeuttaa yritysten investointeja. Rahoituksen markkinapuutteiden paikkaamiseen löytyy kuitenkin keinoja. Myös Ruotsin mallin mukainen lahja- ja perintöveron poistaminen vapauttaisi pääomia kasvuinvestointeihin.
-
Lisää huomiota tuotekehityksen kaupallistamisvaiheeseen
Suomen T&K-panokset ovat kansainvälisesti korkeat, mutta niitä ei ole saatu käännettyä tuottavuudeksi ja talouskasvuksi Ruotsin ja Tanskan tavoin. Kasvun aikaansaamiseksi myös meillä on alettava panostaa tuotekehitystulosten kaupallistamiseen niin osaamisen kuin rahoituksen muodossa.
-
Aineettomasta arvonluonnista tulee saada enemmän irti
Opitaan Tanskan ja Ruotsin tavoista lisätä tuottavuutta ja luoda korkean jalostusarvon kasvualoja: lisätään aineettomia investointeja, jotka kohdistuvat osaamiseen, teknologiaan, brändiin ja kasvuhakuiseen yrityskulttuuriin.
-
Yritysten kansainvälistyminen Pohjoismaiden tasolle
Tanskan ja Ruotsin kansantaloudet ovat meitä merkittävästi vientivetoisempia. Myös Suomi voi olla uuden vientiaallon äärellä, kun 7 000 kotimarkkinayritystä harkitsee kansainvälistymistä. Luku on kaksinkertaistunut vuoden aikana. Nyt on oikea aika ottaa pohjoismaisten verrokkien parhaat vienninedistämistyökalut käyttöön Team Finland -uudistuksessa.
-
Pohjoismaisia keinoja investointien houkutteluun
Suomi on takamatkalla, kun pohjoismainen kilpailu investoinneista kiihtyy. Ulkomaisten investointien osuus BKT:sta on Suomessa 30 prosenttia mutta Ruotsissa jo 70 prosenttia. Ruotsin uusi ulkomaankauppastrategia on kiinnostava työkalupakki siihen, kuinka vahvistetaan rinnakkain investointivetovoimaa, vientiä ja talouden kilpailukykyä ja vientiä.
TT-säätiö on tukenut hanketta rahoituksellaan.
Tutustu raporttiin:
