EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies: Tarvitsemme kasvua, emme lisää veroja

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa maan hallitukselta jämeriä toimia, joilla edistetään talouskasvua ja vakautetaan julkista taloutta. Sen sijaan jatkuvilla veronkorotuksilla lannistetaan yritteliäisyyttä ja karkotetaan investointeja. Pahinta myrkkyä työpaikoille ja investoinneille olisi tässä tilanteessa se, että hallitus turvautuisi vielä uusiin verokorotuksiin.

Häkämies kertoi tiistaina elinkeinoelämän viestit ensi viikolla pidettävään hallituksen kehysriiheen.

Tähän saakka maan velkaantumista on yritetty hillitä pääosin veronkiristyksillä ja leikkaamalla kuntien valtionapuja. Tämän hallituksen aikana verorasitus on noussut lähes 3,8 miljardia euroa, kun mukaan lasketaan valtionverotuksen lisäksi kuntaverojen ja sosiaalivakuutusmaksujen nousu.

– Kuntien tehtävät ovat säilyneet pääosin ennallaan, joten leikkaukset valtionavuissa ovat johtaneet velanottoon ja pakottaneet kiristämään myös kunnallisveroa. Kun työeläkemaksut ovat samalla nousseet, se on syönyt edelleen sekä palkansaajien ostovoimaa että yritysten kilpailukykyä.

Koska talouden tilanne näyttää edelleen hyvin synkältä, kaikki uudet veronkorotukset – niin työhön, yritystoimintaan kuin arvonlisäveroon kohdistuvat – ovat tässä tilanteessa vaarallisia ja hyydyttävät varmuudella orastavankin talouskasvun.

Yrityksille ei lisäkustannuksia

Häkämiehen mukaan hallituksen tulee tehdä kouriintuntuvat ja uskottavat päätökset asioista, jotka sisältyivät viime syksyn ns. rakennepakettiin. Lisäksi kaikki uudet talouden sopeuttamistoimet on tehtävä menoja karsimalla.

– Hallitus on myös luvannut, ettei teollisuuden kustannuksia enää lisätä. Tästä on pidettävä kiinni ja lupaus laajennettava koskemaan koko elinkeinoelämää. Kaikki lisärasitteet yrityksille heikentävät kilpailuedellytyksiä ja työllistämismahdollisuuksia.

Häkämies on vakavasti huolissaan työllisyysnäkymistä, jos viennin ja talouden käännettä ei ala tulla. Tähän saakka yritykset ovat ikävistä uutisista huolimatta pystyneet pitämään kiinni työntekijöistään paremmin kuin monessa muussa Euroopan maassa.

– Kaikki ei ole kiinni rahasta. Mutkikas lupaviidakkomme pidättelee tällä hetkellä usean miljardin arvosta investointeja. Valitettavan usein rahoittajan kärsivällisyys loppuu ennen kuin keskimäärin 5–6 vuoden luvitus on maalissa. Luvituksen sujuvoittaminen ei maksa vaan säästää, kun byrokratia kevenee.

Hallitus lupasi rakenneriihessä sujuvoittaa lupajärjestelmää. Nyt on aika lunastaa lupaus. Häkämiehen mukaan selkein yksittäinen toimi olisi laajentaa valituslupajärjestelmä korkeimmassa hallinto-oikeudessa myös ympäristöasioihin. Tällä hetkellä yli 70 % KHO:n käsittelemistä valituksista ei johda päätöksen muuttamiseen, mutta aikaa kuluu keskimäärin 16 kuukautta.

EK:n esitykset hallituksen kehysriihelle:

• Talouden lisäsopeutus on tehtävä kokonaan menosäästöillä.
• Rakennepaketti on toteutettava, ja sen löysät kirjaukset tulee korjata uusilla.
• Päästökaupan aiheuttama sähkön hinnan nousu tulee kompensoida hiilivuotoaloille vastinpariksi sitoutumiselle EU:n tulevaan 2030-ilmastotavoitteeseen. Päätös tarvitaan nyt, jotta yritykset tietävät, millainen on tuleva investointiympäristö.
• Luvatut rikkikompensaatiot on toimeenpantava (väylämaksun puolitus, rataveron poisto, LNG-tuet).
• Päätetyistä liikennehankkeista ei saa tinkiä.
• Yritysten lupaprosessit tulee tehdä nykyistä sujuvammiksi.
• Koulutuksen laadusta ei saa tinkiä, tehoja haettava järjestämistavoista ja kiinteistöistä.
• Tutkimuksen ja tuotekehityksen resurssit tulee turvata.
• Kansainvälistymisen panoksia vahvistettava (ml. Finnvera valtuudet).