EK:n visio: Vuonna 2035 Suomi on kasvun, uusien palveluiden ja teknologian kärkimaa

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on julkaissut visionsa Suomelle vuoteen 2035. Vision tavoitteena on kääntää katse velkakeskustelusta ja lyhyen aikavälin haasteista kohti positiivista, kunnianhimoista tulevaisuuskuvaa.

EK:n visio piirtää kuvan maasta, jossa puhdas energia, tekoäly ja uudet palvelut ovat viennin ja hyvinvoinnin moottori, julkinen hallinto toimii kevyenä ja älykkäänä käyttöliittymänä, ja osaaminen on kansallinen supervoima. Visio myös haastaa totuttuja ajattelumalleja: se puhuu talouden uudesta sopimuksesta, hyvintoimintayhteiskunnasta ja siitä, miten Pohjola voi ohjata koko Euroopan suuntaa.

”EK:n visio Suomelle 2035 on meidän keskustelunavauksemme uudistuvan ja paremman Suomen puolesta. Visiossamme suomalaiset eivät odota tulevaisuutta, vaan tekevät sen itse. Nyt on viimeistään aika tarttua rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoo.

EK:n vision viisi ulottuvuutta

1. Uusi kestävä ja palveluvetoinen kasvu

Vuonna 2035 Suomi on rakentanut kilpailukykynsä kestävän kasvun varaan. Puhdas energia, uudistunut teollisuus, kiertotalous ja vahvistunut palvelusektori ovat nostaneet Suomen kestävän kasvun edelläkävijäksi.

Fossiilittoman talouden perusta on edullinen ja toimitusvarma puhdas energia. Aineeton arvonluonti, brändiliiketoiminta ja palveluinnovaatiot ovat vahvistaneet tuottavuutta ja nostaneet viennin pohjoismaiselle tasolle.

2. Talouden uusi sopimus

Vuonna 2035 Suomen talous nojaa kasvuun, kannustavuuteen ja tehokkaaseen hallintoon. Velkasuhde on kääntynyt laskuun talouskasvun ja jarrumekanismien ansiosta. Tekoäly on mahdollistanut julkisen hallinnon merkittävän keventämisen ja palveluiden avaamisen kansalaisten ja markkinoiden ratkaistavaksi.

Verotuksen lähtökohdat tukevat sekä reiluutta että kannustavuutta. Pääomamarkkinat houkuttelevat investointeja ja yrittäjyyden edistäminen on koko yhteiskunnan yhteinen tavoite.

3. Hyvintoimintayhteiskunta

Vuonna 2035 hyvinvointiyhteiskunnasta on kehittynyt hyvintoimintayhteiskunta, jossa suomalaisilla on enemmän vapautta ja vastuuta. Joustava työelämä, aktiivinen kansalaisuus ja digitaaliset palvelut tukevat kestävää ja yhteisöllistä yhteiskuntaa.

Työelämä on joustavaa ja monimuotoista. Sosiaaliturvassa korostuu vakuutusluonne, ja omiin ratkaisuihin perustuvat tilimallit ovat korvanneet passivoivia tukijärjestelmiä. Keventynyt julkinen sektori toimii tehokkaasti keskittyen ydintehtäviinsä.

4. Osaamisharppaus

Osaaminen on vuoden 2035 Suomessa tärkein kilpailuetu. Tutkimukseen, kehitykseen, innovaatioihin ja kaupallistamiseen panostetaan riittävästi. Tekoälyyn kytkeytyvä koulutusjärjestelmä ja vahva osaajapolitiikka pitävät Suomen globaalin kehityksen kärjessä.

5. Pohjoinen ohjaa Eurooppaa

Vuonna 2035 Suomi on Euroopan pohjoinen solmukohta. Logistiikka, turvallisuus, digitaaliset verkot ja länsimaiset arvot tekevät Suomesta EU:n ja puolustusteollisuuden edelläkävijän. Suomi toimii tiiviissä yhteistyössä Naton kanssa ja hyödyntää mineraalivarantojaan kotimaisissa arvoketjuissa.

Helsinki, Tukholma ja Tallinna muodostavat tiiviin megakaupunkialueen, jossa liikenne- ja energiaverkot tukevat kasvua ja investointeja.