EK:n Yrittäjäsapluunasta apua aluekehittämiseen
Suomalaiset pk-yrittäjät eivät ole samasta muotista. EK:n tutkimustyössä on tunnistettu paitsi toisistaan eroavat yrittäjäprofiilit, myös erot niiden alueellisessa esiintymisessä. Niiden pohjalta kehitetty Yrittäjäsapluuna-työkalu auttaa poliittisia päättäjiä ja aluekehittäjiä ennakoimaan päätösten todellisia yrittäjävaikutuksia. Tavoitteena on parantaa päätösten osumatarkkuutta suhteessa tavoitteisiin.
Yrittäjäsapluuna tunnistaa 4 yrittäjätyyppiä
Elinkeinopoliittiseen päätöksentekoon on pitkään kaivattu tehokkaampia ja tarkempia vaikutusarvioinnin keinoja. EK on vastannut tähän haasteeseen kehittämällä Yrittäjäsapluuna-nimistä työkalua. Sen mukaan työnantajayrittäjät jakautuvat neljään tavoitteiltaan ja profiililtaan erilaiseen ryhmään:
1) Sitoutujille yritys on osa omaa identiteettiä ja persoonaa. 2) Säilyttäjät arvostavat perinteitä ja turvaavat yritystoiminnan jatkuvuutta. 3) Hallitsijat ovat vaikutusvaltaisia varallisuuden kartuttajia. 4) Kehittäjät kasvuhakuisia moniosaajia.
Idän ja pohjoisen yrittäjät poikkeavat muista alueista
Yrittäjäsapluunan kehittänyt ja EK:n yrittäjätutkimuksista vastaava johtava asiantuntija Jari Huovinen on tunnistanut, miten yrittäjät eroavat toisistaan eri puolilla maata:
- Itä- ja Pohjois-Suomessa yrittäjät jakautuvat tasaisemmin sitoutujiin ja säilyttäjiin kuin muualla. Idässä ja pohjoisessa säilyttäjiä oli kolmannes kaikista yrittäjistä, kun osuus Etelä-Suomessa jäi alle viidennekseen.
- Monissa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa väestö ja yrittäjät ovat keskimääräistä iäkkäämpiä. Tällöin korostuu yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen seuraaville sukupolville. Perheyrittäjyys onkin idässä ja pohjoisessa yleistä. Siksi sukupolvenvaihdoksissa onnistuminen on siellä suorastaan kohtalonkysymys. Muussa tapauksessa tuhansia elinkelpoisia työnantajayrityksiä uhkaa toiminnan lopettaminen ja työpaikkoja on vaarassa.
- Etelä-Suomessa ja varsinkin pääkaupunkiseudulla yrittäjät taas ovat useammin nuorta sukupolvea. Alkuvaiheen yrityksiä on enemmän ja kasvutavoitteet on viritetty korkeammalle.
Kaupunkien ja maaseudun erot yllättävän pieniä
Kaupunkien ja maaseutualueiden yrittäjäprofiileista löytyi yllättävän vähän eroja. Kasvuhakuinen yrittäjyys ei ole sidoksissa vain kaupunkiseutuihin, vaan maaseudullakin kehittäjäyritysten osuus on 21 %. Säilyttäjäyrittäjien suhteellinen osuus kasvaa maaseudulla ja iän noustessa. Huovisen mukaan tulokset kertovat ylipäätään Suomen pienyritysvaltaisuudesta ja siitä, että monet yrittäjät toimivat usein pientyönantajina paikallisissa palvelualan mikroyrityksissä.
Huovinen vetoaa aluekehittäjiin ja -päättäjiin:
– Yrittäjävaikutusarviointeihin kannattaa panostaa, sillä se lisää päätösten osumatarkkuutta, päätösprosessien tehokkuutta ja yrittäjämyönteisten ratkaisujen todennäköisyyttä. Maaseudun kehittämisohjelmissa ja alueiden elinkeinostrategioissa on syytä hyödyntää tietoa siitä, millaisia yrittäjätyyppejä omalla alueella esiintyy.
Yrittäjäsapluunaa pilotoitiin huhtikuussa 2016, jolloin EK nosti esille valtakunnallisen tason yrittäjätyypityksen. Tuolloin selvitettiin työlainsäädännön uudistusten vaikutuksia.
