Elinkeinoelämä huolissaan Ukrainan tilanteesta – yritysten varautumistoimet tarpeellisia
EU valmistautuu asettamaan Venäjälle kovia talouspakotteita, mikäli Ukrainan tilanne eskaloituu. EK kannustaa suomalaisyrityksiä arvioimaan jo ennakoivasti mahdollisia vaikutuksia ja varautumistoimia esimerkiksi rahoitukseen, maksuliikenteeseen ja toimitusketjuihin liittyen.
Elinkeinoelämä tuomitsee kategorisesti kaikki itsenäisen eurooppalaisvaltion suvereniteettia loukkaavat toimet. Venäjän sotatoimet Ukrainaa kohtaan olisivat valtava inhimillinen tragedia. Elinkeinoelämä vetoaa poliittisiin päättäjiin, jotta Ukrainan tilanteeseen haettaisiin yhä diplomaattista ratkaisua.
Mikäli diplomaattista ratkaisua ei onnistuta löytämään ja tilanne kuitenkin eskaloituu voimankäytöksi, elinkeinoelämä ymmärtää taloudellisten vastatoimien väistämättömyyden. Todennäköisenä seurauksena olisivat tällöin EU:n sekä myös Yhdysvaltain ja Iso-Britannian toimesta asetettavat talouspakotteet. Tämä puolestaan johtaisi todennäköisesti Venäjän vastatoimiin. Näistä toimista aiheutuisi eurooppalaisyrityksille raskas hinta, joka aiheuttaa ymmärrettävää huolta elinkeinoelämän piirissä.
”Toisin kuin kauppasodassa, todellisessa sodassa elinkeinoelämän rooli ei ole olla osapuolena vaikuttamassa pakotteiden asettamisen puolesta tai sitä vastaan. Se rooli kuuluu poliittisille päättäjille. Sen sijaan elinkeinoelämä tarjoaa poliittisten päätösten tueksi informaatiota pakotteiden vaikutuksista ja seurauksista yrityksille, taloudelle ja kaupalle”, toteaa EK:n johtaja ja BusinessEuropen Venäjä-työryhmän puheenjohtaja Petri Vuorio.
Tätä työtä EK on toimialaliittojensa kanssa tehnyt niin Suomen päässä kuin Brysselissä BusinessEuropen kautta. Samoin elinkeinoelämän on tärkeää auttaa yrityksiä varautumaan mahdollisten pakotteiden voimaantuloon ja niiden vaikutuksiin. Varautumiseen liittyen EK järjestää jäsenyrityksilleen infotilaisuuksia aiheesta.
Suomalaisen elinkeinoelämän viestit mahdollisia pakotteita koskien:
- On tiedostettava, että pakotteiden ja vastatoimien vaikutukset osuisivat myös eurooppalaisiin ja suomalaisiin yrityksiin. Isku olisi todennäköisesti kovempi kuin vuonna 2014.
- Yritysten on perusteltua kiinnittää huomiota varautumistoimiin Venäjän-kaupassaan jo tässä vaiheessa. Näissä toimissa tulee kiinnittää huomiota muun muassa asiakkaiden tunnistamiseen, maksujärjestelyihin ja -liikenteeseen, asiakasrahoitukseen, luottoriskitakuisiin sekä muihin sopimusteknisiin seikkoihin. Huomionarvoista on, että myös Yhdysvaltain pakotteet voivat heijastua suomalaisyrityksiin esimerkiksi rahoitussektorin, toimitusketjujen tai komponenttien välityksellä.
- Pakotteiden kohdistamisessa tulee noudattaa huolellisuutta ja arvioida sekä tiedostaa sivuvaikutukset. Pakotteet tulisi määritellä sekä kohdentaa selkeästi ja näin minimoida niiden tulkinnanvaraisuudet.
- Yritysten sopeutumista tulee tukea myös tarjoamalla mahdollisimman varhaista ennakkotietoa ja ohjeistusta sekä arvioimalla kompensaatiotarpeita yrityksille. Siirtymäaikojen on oltava kohtuullisia ja otettava huomioon yritystoiminnan realiteetit.
- Olennaista on koordinoida niin pakotteet kuin niiden käytännön toimeenpano yhdessä Yhdysvaltain, Iso-Britannian ja muiden kumppaneiden kanssa. Myös näiden maiden pakotteet vaikuttavat eurooppalaisen elinkeinoelämän toimintaan.
- Kriittisten raaka-aineiden toimitushäiriöihin on varauduttava hakemalla yhteistyössä vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Myös raaka-aineiden ja energian hintahäiriöt ovat mahdollisia.
- EU:n tulee tukea Ukrainaa kauppasuhteita vahvistamalla ja investointiyhteistyötä edistämällä.
