Elinkeinoelämän selvitys: Infrainvestoinneissa huomioitava myös kuljetettavat eurot

Suomessa on totuttu mittaamaan tieliikenneväylien merkitystä ajoneuvomäärien ja tonnien muodossa. Uusi selvitys tuo tarkasteluun uuden mittarin: eri tieosuuksia tulee arvioida myös sen kautta, miten paljon arvoa (euroja) niiden kautta kuljetetaan. Tarjolla on nyt uutta tietoa seitsemän toimialan käyttämistä reiteistä eri puolilla maata.

Kuljetusten euromääriin perustuva analyysi tuo olennaista lisäinformaatiota liikenneinfran päättäjille, arvioi EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo.

Tieliikenneväyliin tehtävät investoinnit – niin kunnossapito kuin uudet tiehankkeet – ovat kauaskantoisia kansantaloudellisia valintoja. Elinkeinoelämän tarpeita selvitettäessä päättäjät ovat hyödyntäneet yleensä kahdentyyppisiä kriteereitä: on tarkasteltu, kuinka paljon rekkoja eri tieosuuksilla kulkee ja kuinka raskasta lastia ne kuljettavat.

Tieinvestointien panos-hyöty-tarkastelusta on kuitenkin puuttunut keskeinen taloudellinen näkökulma: kuinka paljon arvoa (euroja) yksittäisillä tieosuuksilla eri puolilla Suomea kuljetetaan. Tämä tieto on nyt tuotettu selvityshankkeessa (ks. raportti), jonka on ovat teettäneet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Elintarviketeollisuus, Kemianteollisuus, Teknologiateollisuus, Infra ry, Metsäteollisuus, MTK, Keskuskauppakamari ja Liikennevirasto ja sen on tuottanut WSP Finland Oy.

Alueellista tietoa seitsemän toimialan näkökulmasta

Tuore selvitys sisältää havainnolliset karttakaaviot siitä, kuinka kuljetusten euromääräiset arvot sijoittuvat Suomen eri tieosuuksille. Tarkastelussa ovat teknologiateollisuus, kemianteollisuus, elintarviketeollisuus, rakentaminen, kaupan ala, metsäteollisuus ja maatalous.

Kartat osoittavat EK:n johtavan asiantuntijan Tiina Haapasalon mukaan myös sen, kuinka eri toimialat tarvitsevat toisiaan tieinfran tasolla:

– Maataloustuotannon kuljetukset on saatava liikkumaan jatkojalostettaviksi elintarviketeollisuuteen ja edelleen kaupan kuljetuksina kuluttajien käyttöön.

Kuljetukset keskittyvät toimialojen sijainnin mukaan. Esimerkiksi kemianteollisuuden raskaat kuljetukset kulkevat Etelä-Suomessa lännen ja idän välillä. Kemianteollisuuden korkean arvon kuljetukset taas keskittyvät nelostielle etelästä pohjoiseen.

Uusia vaatimuksia tieverkolle

Arvotarkastelu auttaa hahmottamaan, mitkä tieosuudet ovat erityisen kriittisiä toimitusketjun eri osien näkökulmasta: häiriöiden taloudelliset vaikutukset eroavat sen mukaan, onko lastina raaka-ainetta vai valmiita tuotteita. Tämä tuo olennaista lisäinformaatiota päättäjille, kun he arvoivat liikenneväylien kehittämistoimien ja investointien maantieteellistä kohdentamista.

Kun perinteiset tonni- ja ajoneuvomittarit korostavat tiestön fyysisiä perusrakenteita, arvoon perustuvassa tarkastelussa painottuvat erityisesti liikennereittien sujuvuus, häiriöttömyys ja ennakoitavuus. Tiina Haapasalon mukaan ei riitä, että sillat kestävät rekkojen painot, vaan tuotteiden on liikuttava täsmällisesti aina vientisatamaan tai vähittäismyyntiin asti.

– Samalla liikenneväylien käyttäjien asiakastarpeet kasvavat: yritykset painottavat aiempaa voimakkaammin ajantasaista liikennetietoa ja häiriöiden ennakointia. Tämän valossa liikenne- ja väylätietojen digitalisaation hyödyntäminen korostuu entisestään.

Arvokriteeri ei syrjäytä paino- tai ajoneuvomäärätarkastelua. Päinvastoin niitä tulee hyödyntää rinnakkain, jotta kaikkien toimialojen tarpeet ja toimitusketjun eri osuudet tulisivat katetuiksi.

– Jatkossakin tarvitaan lisää ohituskaistoja, sujuvia liittymiä, yhtenäisiä nopeustasoja sekä hyvää pääsyä terminaaleihin ja satamiin.

Pääteiden merkitys on erittäin suuri lähes kaikilla toimialoilla. Kokonaiskuva Suomen tiekuljetusten arvosta ja tonneista nostaa nelostien erittäin tärkeään asemaan.

Tutustu raporttiin ja kartta-aineistoihin.